Kasvatuskumppanuus

Kasvatuskumppanuus toteutuu päivähoidon arjessa vanhempien läsnäoloa ja osallisuutta kunnioittavina tekoina. Vanhemmat ovat aina tervetulleita tutustumaan ja osallistumaan päiväkotipäivään. Erityisen tärkeää se on silloin, kun vanhemmat valitsevat lapselleen päiväkotia. Vain tutustumalla arkeen voi päätellä, sopiiko toiminta omalle lapselle ja tukeeko se kodin kasvatusperiaatteita ja tapoja. 

Tenavatunnit, vanhempien ja omahoitajan väliset keskusteluhetket pidetään säännöllisesti; päivähoidon alkaessa, lapsen syntymäkuukautena ja aina, kun halutaan keskustella lapsen hyvinvoinnista tai perheen elämäntilanteeseen tulee muutoksia. Tenavatunnilla tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu).

Perheen päivä on yhdistyksen vuosittain järjestämä retkipäivä, johon voivat osallistuvat kaikki Sateenkaari Kodon perheet ja työntekijät. Näin tutustumme toisiimme vähän erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Yhteiset retket lisäävät perheiden ja työntekijöiden välistä yhteisöllisyyttä.

Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä neuvolan ja muiden lapsiperhepalvelujen kanssa. 

Olemme koonneet työtavat, joita käytämme perhetyössä omaan työkirjaan, jota kutsumme Kasvuturve-työkalupakiksi. Nimi ”Kasvuturve” tulee projektista, joka toteutettiin Sateenkaari Kodossa vuosina 2001 – 2004. Työkalupakin sisältö kertoo perhetyöstämme; päivähoidossa lapsille, vanhemmille ja koko perheelle olevista jutuista sekä iltaisin toimivista ryhmistä. Siihen voivat tutustua myös vanhemmat, jotka haluavat tutustua päivähoidon sisältöihin ja omiin mahdollisuuksiinsa osallistua ja vaikuttaa siellä.

  • Kasvuturve-työkalupakki on työkirja ja käytännönläheinen opas perhetyön menetelmistä. Hinta 10 € + postikulut ja mahdollinen laskutuslisä.
  • Loppuraportti on julkaistu kirjana: Soili Keskinen, Heli Virjonen toim. Vanhemmuuden ja lapsen kasvun tukeminen päivähoidossa, Tammi, 2004

Molempia tuotteita voi tilata täältä »

Kestävä kehitys

Kaikki päiväkotimme ovat mukana Vihreä lippu- kestävän kehityksen ohjelmassa, jonka tarkoittaa mm. lasten ja nuorten osallistamista, ympäristökuormituksen vähentämistä, kestävän kehityksen kasvatusta päiväkodin arjessa sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Poimintoja Vihreä lippu -ohjelmasta päiväkodeissamme:

  • Ympäristökuormituksen vähentämiseen liittyvät tavoitteet:
    "Veden käytön vähentäminen 20 %:lla. Otetaan käyttöön vettä säästävä tapa käsien pesujen ja wc-käyntien aikana: vesihana suljetaan käsien saippuoimisen ajaksi, wc vedetään vain joka kolmannen lapsen jälkeen. Aikuiset välttävät ylimääräisen veden juoksutusta myös keittiössä, siivouksessa ja esim. kuravaatteiden pesussa. Huomioidaan saippuan ja pesuaineiden määrä käytössä, jotta niitä ei käytetä liikaa ja näin kuormiteta luontoa. Tavoitteena on toimintatapojen vieminen / siirtyminen myös kotiin lasten perheille."
  • Jätteiden vähentäminen ja kestävä kulutus
  • Terve elämä
  • Tulossa: Energia, Yhteinen maapallo

Päiväkodin arki

Aamupiiri
Päiväkotien yhteinen päivä alkaa aamupiirillä, jolla toivotetaan lapset ja aikuiset tervetulleiksi päivään. Leikimme, laulamme ja loruilemme. Tutkimme kalenteria sekä tarkastelemme yhdessä säätä ja sen vaikutusta. Keskustelemme ajankohtaisista asioista.

Ruokailu
Ruoan tuottaa meille Arkea. Ruoka valmistetaan puhtaista raaka-aineista, luomuvaihtoehtoja suosien. Ruokalista kiertää kuuden viikon jaksoissa ja sen tarkistaa ravintoterapeutti.

Ruokailussa huomioidaan erityisruokavaliot ja kulttuuritausta. Tarjoamme myös vegaaniruokaa.

Ruoka elää kanssamme vuodenkierron mukaan: kauden kasvikset, juhlat ja retket näkyvät ruokalistassamme.

Ruokailu on meille paljon muutakin kuin vatsantäyte: sosiaalisen seurustelun hetkiä, elämyksiä ja uusia kokemuksia.

Lepo
Lapsilla on päivittäin oikeus hiljaisuuteen, lepoon ja rentoutumiseen. Pehmeä silitys rentouttaa lasta ja vähentää kehon jännitystiloja. Rentoutuminen ja rauhoittuminen parantavat lapsen oppimiskykyä. 

Pienryhmätoiminta

Lapset jaetaan päivittäin pieniin 4–7 lapsen toimintaryhmiin, jolloin pystytään paremmin huomioimaan lasten ikätasot sekä erilaiset kehitystarpeet.

Jokaisella lapsella on omahoitaja, joka käy perheen kanssa lapsen vasu-keskustelut ja täyttää lapselle Kasvun kansiota. 

Toimintamuodot

Teematyöskentely
Päiväkodin vuosi jakautuu erilaisiin teemoihin, jolloin perehdytään valittuihin aiheisiin. Niitä tutkitaan monipuolisesti liittäen asioita oman elämän kokemuksiin. Teema voi olla päiväkodin aikuisen suunnittelema tai lasten mielenkiinnosta nouseva.

Päikky
Päikky on sähköinen reissuvihko ja läsnäolojen seurantajärjestelmä kodin ja päiväkodin yhteistyön helpottamiseksi. Jokainen perhe saa omat tunnukset, joilla pääsee sivuille, josta löytyy lapsen henkilökohtaiset sivut. Sivuilta löytyy kaikki tärkeä päivähoidon arkea ja tapahtumia koskevat asiat. Sieltä voi tallentaa haluamansa kuvat omaan albumiin ja käydä keskustelua henkilökunnan kanssa.

Retket
Retket lapsen omassa lähiympäristössä opettaa turvallista kulkemista. Pareittain tai pienissä ryhmissä on mukava harjoitella ja tutkia. Luonnosta löytyvät ihmeet lisäävät lajituntemuksen lisäksi äänteiden, lukujen ja lukumäärien maailman. Kirjastot, tori, taidenäyttelyt ja teatteri rikastuttavat arkea. Retket yhdessä perheiden kanssa liittää lapsen tärkeitä osa-alueita luontevasti yhteen.

S2-opetus
S2- eli Suomi toisena kielenä -opetus on Suomeen muuttaneille päiväkotilapsille järjestettävää kielen opetusta ja kielellisen kehittymisen tukemista. S2-opetussuunnitelma linkittyy päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmiin lasten tarpeiden mukaan.

Kasvun kansio
Kasvun kansio on tarina lapsen matkasta päivähoidon sisällä sekä hoitopaikasta toiseen. Kansio on osa päivähoidossa tapahtuvan toiminnan, kuten piirustusten, tarinoiden sekä lapsen ajatusten dokumentointia, jonka tavoitteena on saada lapsen ajatukset näkyviksi ja kuuluviksi. Samalla lapsi pääsee tarkastelemaan itse omaa toimintaansa ja rakentamaan näin omaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Kasvun kansion kokoaa lapsen omahoitaja, ja sitä täydennetään koko lapsen päivähoitohistorian ajan.

Satuhieronta
Satuhieronta on lapsilähtöinen ja luova tapa luottamussuhteiden vahvistamiseen, lapsen terveen itsetunnon tukemiseen sekä jakamattomien huomiohetkien antamiseen. Satuhieronnassa voimaannuttavat sadut yhdistyvät positiiviseen kosketukseen ja aitoon läsnäoloon, mikä tarjoaa rentouttavan hetken niin lapselle kuin aikuisellekin. Lapsi voi olla paitsi sekä satuhieronnan saaja että tekijä, jolloin vahvistetaan lapsen sosiaalisia taitoja, empatiakykyä sekä oman itsensä ja toisen arvostamista.

Sadutus
Sadutus on lapsen kuulemista tarinan kerronnan keinoin. Se on intensiivistä vuorovaikutusta saduttajan ja sadutettavan välillä. Aikuinen – saduttaja – kirjaa lapsen kertoman tarinan sana sanalta muistiin, korjaamatta tai muuttamatta mitään. Näin aikuinen osoittaa olevansa aidosti kiinnostunut lapsen ajatuksista ja arvostavansa niitä. Sadutus on kiireetöntä yhdessäoloa lapsen kanssa.