1. Sateenkaari Koto ry:n varhaiskasvatussuunnitelma

 

pohjautuu Stakesin laatimiin valtakunnallisiin Varhaiskasvatuksen perusteisiin ja Turun kaupungin sekä, päiväkoti Tiitiäisen osalta, Uudenkaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan.  Jokaiselle lapselle laaditaan lisäksi yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, nimeltään hoito- ja kasvatussuunnitelma.

 

Päivitystä tehdään yhdessä vanhempien kanssa eri kokoonpanoissa.Kukin päiväkoti on laatinut omat yksikkökohtaiset suunnitelmansa. Arjen toiminnan ja käytäntöjen tukena ovat varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi vuosittain tehtävät / tarkastettavat, yhdistyksen / osakeyhtiön sekä päiväkotien omat, toimintasuunnitelmat ja turvallisuussuunnitelmat. Suunnitelmissa otetaan huomioon kansalliset juhlapyhät. Teemat ja projektit määräytyvät vuodenaikojen ja kalenterikauden mukaisesti.

 

2. Alueen, yksikön, hoitomuodon sekä toiminta- ja oppimisympäristön erityispiirteet ja painotukset

 

Ketunpesä sijaitsee Kastun alueella Kerrostalon alakerrassa, osoitteessa Leipäläntie 6. Kastu on vanhaa rauhallista omakotialuetta, josta nuoret perheet hankkivat vanhan talon ja osa ikään kuin palaa juurilleen. Lähialueelta tulee lapsista reilu puolet ja loput löytävät tiensä kasvisruokavalion, kasvatuskumppanuuden tai päiväkodin pienuuden vuoksi.

 

Päiväkodissamme toimii periaatteessa kolme ryhmää; Pikkaraiset ovat alle 3-vuotiaita, Pirpanat ovat 3-5 – vuotiaita ja kolmas ryhmä koostuu pikkueskareista ja esikoululaisista. Pikkaraisten ja Pirpanoiden toimintaideana on ikärajattomuus. Lapsia kannustetaan leikkimään ja olemaan yhdessä. Heidän kuukausittainen toimintasuunnitelma on yhteinen, mutta käytäntö eriytetään lasten ikä-, tieto- ja taitotason mukaan.

 

Päiväkoti kuuluu palvelusetelituottajiin eli perheet voivat hakea kaupungilta palveluseteliä, jolla katetaan osa hoitomaksusta. Käytössä on myös yksityisen hoidon tuki, jota vanhemmat hakevat Kelalta.Työntekijät osaavat kertoa vanhemmille molemmista vaihtoehdoista. Tällä hetkellä on taloudellisesti kannattavampaa myydä paikka palvelusetelihakijalle. Hoito ei kuitenkaan lapsille ole erilaista ovat he sitten yksityisellä tai kaupungin ostamalla paikalla.

 

Yhteisöllisyys on yksi yhdistyksemme perusarvoista. Suureksi osaksi perhetyön kautta tämä on tullut todeksi päiväkodeissamme. Yhteisöllisyys näkyy päiväkodin arjessa mm. jatkuvana ”avoimien ovien-päivänä”. Perheet ovat aina tervetulleita päiväkotiin. Vanhemmat voivat halutessaan osallistua lasten hoitopäiviin olemalla mukana aamupiireissä, retkillä ja muissa tapahtumissa. Perhetyötä tehdään päivittäin. Jokainen on ainutlaatuinen omana itsenään ja lapsetkin opetetaan kantamaan vastuussa omista ratkaisuistaan.

 

 

3. Sateenkaari Kodon toiminta-ajatus ja arvot

 

Sateenkaari Koto ry on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen yhdistys, jonka tehtävä on tuottaa perhelähtöistä päivähoitoa ja monipuolisia pienten lasten perheiden tarvitsemia palveluja, jotka tukevat vanhemmuutta. Ry omistaa 100 %:sti Sateenkaari Koto Oy:n, jonka alla on päivähoitotoiminta sekä muut myytävät palvelut (mm. perhetyö, työnohjaus, koulutus, IT-palvelut).

 

3.1. Päiväkodit

Sateenkaari Kodolla on 4 päiväkotia. Ketunpesä, Halikolo, Lyckobo sijaitsevat Turussa ja Tiitiäinen Uudessakaupungissa. Ilta- ja vuorohoitoa päiväkodeissamme ei ole. Lyckobon päiväkoti on ruotsinkielinen.

 

Perhelähtöisyys ja kasvatuskumppanuus ovat edelleen meidän vahvuuksiamme. Perhetyö on vakiintunut jokapäiväisiksi käytännöiksi arkeen. Päiväkodit ovat itsenäisiä, hallinnollisesti, taloudellisesti sekä toiminnallisesti ja toimivat kukin omalla tahollaan omien perheidensä kanssa toteuttaen yhdessä rakennettavaa päivähoitoa.

 

Laadukkaan ja turvallisen päivähoidon lisäksi on tarjolla maahanmuuttajaperheiden kotouttamisprojekti Halisten kaupunginosassa, joka jatkuu vuoden 2010 loppuun. Olemme hakeneet rahoitusta maahanmuuttajille suunnatun Mustikan opetuskodin toiminnan levittämiseksi.

 

3.2. Muu toiminta

Sateenkaari Koto Ry:n toimintaa ohjaa vanhemmista koostuva, vuosittain valittava hallitus, jossa on 8 jäsentä, 2 varajäsentä sekä puheenjohtaja. Tämä hallitus keskittyy arvokeskusteluiden kautta tukemaan päiväkotien toimintaa. Ry:n hallituksesta on valittu yhdyshenkilö Oy:n hallitukseen. Oy:n hallitus (3 jäsentä, 1 varajäsen) vastaavasti päättää kaikista päiväkotien henkilöstöön ja hallintoon liittyvistä asioista. Oy:n hallitus määrittää vuosittaiset painopisteet, vastaa toiminnasta ja taloudesta ja valvoo päiväkotien toimintaa. Päiväkotien johtajat osallistuvat tarvittaessa Oy:n hallituksen kokouksiin omien asioidensa esittelijöinä. Yhdistyksen hallinnollisia asioita hoitaa toiminnanjohtaja Henna Junttila.  

 

Päiväkodeilla on kummivanhemmat, joilla on avain päiväkotiin ja joihin voi ottaa yhteyttä esim. miettiessään päivähoidon aloittamista Sateenkaari Kodon päiväkodeissa.

 

Kaikilla perheillä on oikeus osallistua kaikkeen Sateenkaari Kodon toimintaan jäsenmaksun maksettuaan. Yhdistyksen hallituksen kokouksissa kaikilla vanhemmilla on puheoikeus.

 

Yhdistyksen vuosikokous määrää jäsenmaksun. Vuonna 2010 se on 20 € / perhe tai yksittäinen kannatusjäsen, yhdistyksiltä tai yhteisöiltä peritään 200 € / vuosi. Jäsenmaksulla perhe saa käyttää yhdistyksen tiloja ilmaiseksi ja jäsentuotteita jäsenetuhintaan. Perheen päivän kustannuksista osa katetaan jäsenmaksulla (jäsenmaksulomake liite 10).

 

Perheen päivää vietetään vuosittain retkeillen yhdessä kaikkien sateenkaarikotolaisten kanssa. Se on myös työntekijöille aika olla yhdessä oman ja toisten perheiden kanssa. Perheen päivässä vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan, heidän kulkemisestaan, ruokailusta ym.

 

3.3. Arvot

Sateenkaari Kodon määrittelemät toimintaa ohjaavat arvot ovat          

 

PERHELÄHTÖISYYS: Meillä vanhemmat ovat oman lapsensa parhaat asiantuntijat ja heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu. Me, päiväkotien työntekijät, toimimme kasvatuskumppanuudessa yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa työntekijämme voivat erilaisten elämäntilanteiden mukaan antaa tukea ja apua koko perheelle.
Kaikissa päiväkodeissamme vanhemmilla on mahdollisuus osallistua päivähoitoon ja sen kehittämiseen lapsen parhaaksi. Vanhemmat ovat aina tervetulleita yhteisöön kysymyksineen ja ehdotuksineen, tarvitsevina tai aktiivisina osallistujina. Me otamme vastuun lapsen kasvun tukemisesta yhdessä perheen kanssa ja heidän viitoittamaa tietä kulkien. 

 

LÄHEISYYS: Lapset saavat hoitopäivän aikana aikuisen läheistyyttä ja syliä. Jokaisella lapsella on omahoitaja, joka huomioi lasta yksilöllisesti, tietää lapsen ja perheen asioista ja pystyy tukemaan lapsen kasvua. Läheisyys välittää lapselle hyväksytyksi tulemisen ja itsensä arvokkaaksi kokemisen tunteen. Se liittää lapsia toisiinsa ja henkilökuntaan. Oman kehon tuntemus on tärkeää ja omien rajojen löytäminen kehittää myös kykyä suojella itseään. Lasta kannustetaan kertomaan milloin häntä saa koskea ja mihin, ja tätä myös kunnioitamme ehdottomasti. Hyvä kosketus auttaa lasta tuntemaan oman kehonsa ja arvostamaan sitä. 

 

KODINOMAISUUS: Päiväkodit ovat lasten taloja. Lapsella on mahdollisuus tehdä, kokeilla, leikkiä, puuhailla. Ympäristö on lapselle turvallinen, virikkeellinen, kodikas ja viihtyisä. Lapsiryhmämme ovat pieniä ja eri-ikäiset lapset toimivat yhdessä.

 

Näiden lisäksi työntekijät ovat sitoutuneet tekemään työtään kasvatuskumppanuudessa, moniammatillisesti sekä yhteisöllisesti.

 

 

4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen

 

4.1. Kasvatuspäämäärät

Pyrimme kasvattamaan lapsia terveen itsetunnon omaaviksi ja toiset huomioonottaviksi. Hyvät käytöstavat ja omatoimisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia arjen eri tilanteissa lapsen ikätaso huomioiden. Tuemme lasta käyttämään mielikuvitustaan ja rakentamaan vapaata leikkiä yksin ja ryhmässä.

 

4.2. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus

Hoito, kasvatus ja opetus linkitetään yhteen päiväkodin arjessa. Perushoito on päivähoitotyön kivijalka, jonka päälle rakentuu kasvatus ja opetus arjen tilanteissa. Tärkeää on tuntea lapsi yksilönä ja se, että on kiinnostunut hänen mielenkiinnon kohteistaan ja lähipiiristään. Tähän tarvitaan aikaa ja yhteisiä tapaamisia lapsen perheen kanssa, esim. tenavatuntien muodossa.

4.2.1. Lapselle ominainen tapa toimia

Leikkiminen             

Lapselle ominainen tapa toimia on leikki. Leikin avulla lapset oppivat uusia asioita. Oppimisesta voi tehdä mukavaa. Lapset saavat itse kokeilla, yrittää, erehtyä ja onnistua. Tavoitteena on kehittää leikkikulttuuria toimivammaksi siten, että lapset oppisivat leikkimään monipuolisemmin ja pitkäjänteisemmin. Tavoitteena on myös saada lapset leikkeissään huomioimaan paremmin toistensa. Tarkoituksena on saada aikuiset tietoisemmin tarkastelemaan lasten leikkiä sekä yksilöllisesti että ikätasojen mukaisesti. Aikuisten vastuulla on leikin saattaminen alkuun, sen tarkkailu sekä tarvittaessa sen jatkuvuuden turvaaminen auttamalla lapsia leikin eri vaiheissa ja ongelmatilanteissa.

 

Liikkuminen                         

Perusliikuntamuotoja harjoitetaan joka päivä, kun lapset juoksevat, hyppäävät, kiipeävät ja pelaavat pihalla. Sisällä taas kieritään patjoilla tai tehdään kuperkeikkoja. Pihalla on mahdollisuus pelata jalkapalloa tai sählyä sekä leikkiä erilaisia pihaleikkejä. Kaikkein pienimmille jo kiipeäminen liukumäkeen ja alas laskeminen on lihaksia ja motoriikkaa kehittävää. Ulkoilemme kahdesti päivässä sään salliessa. Metsäretkillä käymme usein. Otamme mukaan kaikkein pienimmätkin lapset, jotta he tottuvat luonnossa olemiseen ja liikkumiseen pienestä pitäen.

 

Metsäretkien lisäksi teemme kävelyretkiä lähiympäristöön.  Vuodenaikojen vaihteluita käytämme muutenkin hyväksi ulkoilussa ja liikunnassa: esimerkiksi talvisin luistelemme ja pulkkailemme, keväisin käymme esim. Ruissalossa meren rannalla. Ympäri vuoden käytämme hyväksemme Seikkailupuiston ja sirkuskoulun palveluita. Käymme myös säännöllisesti Alfa-centerin liikuntatiloissa.

 

Päiväkodissa harjoittelemme liikunnan perustaitoja myös laululeikkien avulla. Toisinaan pidämme erillisen jumppatuokion jumppamaton tai leikkivarjon kera.

 

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen                    

Käden taidot antavat lapsille elämyksiä ja he voivat esimerkiksi ilmaista tunteita oman kuvallisen ilmaisunsa kautta. Pääsääntöisesti askartelemme toimintasuunnitelmassa vuosittain vaihtuvien teemojen mukaan huomioimalla myös vuodenajat. Eriytämme askartelut lasten iän ja taitotason mukaan. Käden taidoissa monipuolisuus on tärkeää. Annamme lapsille kokemuksia erilaisista välineistä, tekniikoista ja materiaaleista. Vesiväreillä maalaaminen sekä piirtäminen erilaisilla kynillä ovat apuna värien tunnistamiseen ja nimeämiseen sekä kynäotteen harjaantumiseen. Savi- ja sormiväritöiden teko, muovaileminen ja nikkaroiminen antavat osaltaan mahdollisuuden käyttää mielikuvitusta ja luovuutta. Materiaaleista käytössämme ovat mm. erilaiset paperit, kankaat, kierrätysmateriaalit ja luonnon materiaalit. Monipuolisuus ylläpitää lasten kiinnostusta sekä mahdollistaa uusien taitojen oppimista. Oikeanlaiset välineet tukevat käden taitojen harjoittelua turvallisesti. Esimerkiksi lasten käytössä on pieniä saksia oikea- ja vasenkätisille sekä kolmiokyniä. Näin saksien oikeaoppinen käyttö on mahdollista ja kolmiokynien avulla luontevan kynäotteen löytyminen on helppoa. Osa käden taidon projekteista voi syntyä lapsien omista ajatuksista ja mielenkiinnon kohteista. Parhaimmat teemat tulevat lapsilta itseltään, kun heitä vain aidosti kuuntelee.

 

Musiikki on osa jokaista päiväämme. Aamupiirissä lauletaan aina ja lepohetkien aikana kuunnellaan rentouttavaa musiikkia. Musiikkikasvatuksemme sisältää laulamisen, soittamisen, musiikin kuuntelun sekä yhdistää musiikin ja liikunnan. Valitsemme laulut toimintasuunnitelmassa mainittujen teemojen mukaan sekä lasten toivomuksien perusteella. Harjoittelemme lauluesityksiä, joita esitämme mm. omissa juhlissamme sekä vierailuilla eri yhteistyökumppaneiden luona. Mahdollisuuksien mukaan käymme erilaisissa musiikkitapahtumissa.

 

Kulttuuri näkyy arjessa satujen, tarinoiden, lorujen ja näytelmien muodossa. Lapsille luetaan, he tutkivat ja lukevat kirjoja itsekseen ja heitä sadutetaan. Päiväkodin kirjavalikoiman monipuolistamiseksi teemme kirjastoretkiä.

 

Päiväkodissa on roolivaatteita, kankaita lasten leikkeihin sekä käsinukkeja, joiden avulla lapset voivat suunnitella ja toteuttaa omia näytelmiä. Toteutamme myös aikuisten esittämiä sekä lasten omista saduista tehtyjä näytelmiä. Sadut ja näytelmät lisäävät lasten sanavarastoa, he oppivat ilmaisemaan itseään, keskustelemaan ja keskittymään kuunteluun. Vuorovaikutustaidot kasvavat, kun tehdään yhdessä ja opetellaan ottamaan myös toiset huomioon.

 

Syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa sovimme yhdessä vanhempien kanssa muusta vuoden kulttuuritarjonnasta. Tällöin keskustelemme sopivasta käyntimäärästä sekä otamme vastaan ehdotuksia mm. näytelmistä ja muista Turun kaupungin tarjoamista kulttuurikohteista.

Tutkiminen              

Lapset tutkivat kaiken aikaa. Tutkiminen ja ihmettely kuuluvat yhteen. Etsivä löytää ja kysyvä saa vastauksen. Luontolaatikko ja luupit ovat tärkeitä työvälineitä luonnon tutkimiseen. Aikuinen tarjoaa tilan ja paikan ja lapset hoitavat tutkimisen. Retket, matkat ja kirjat rikastuttavat ja tarjoavat loputonta materiaalia.

 

4.2.2. Orientaatio

Kielellinen Orientaatio

Laululeikit, lorut ja runot luovat pohjaa puheelle ja rakentavat puheen kehitystä. Sadut, keskustelut. tarinoiden kertominen, näytelmien katsominen ja niiden esittäminen rakentavat lapsen kieltä ja ilmaisua. Aikuiset kommunikoivat lasten kanssa selkeästi hyvällä äidinkielellä. Perushoitotilanteet ovat hyviä oppimisen paikkoja. Sadutus auttaa aikuista kuulemaan lasta ja rohkaisee lasta ilmaisemaan ajatuksia. Puhumme toisillemme. Kuuntelemme toisiamme.

 

Matemaattinen orientaatio
Lapsilla on käytössään paljon erikokoisia palikoita, legoja sekä isoja että pieniä, palapelejä jne. Näiden avulla matemaattiset käsitteet tulevat luontevasti tutuksi. Linnoja rakenneltaessa käytetään erimuotoisia palikoita. Aamupiirissä tutkitaan aikaan liittyviä käsitteitä: tänään, eilen, huomenna sekä esimerkiksi päivien, viikonpäivien, kuukausien ja vuodenaikojen lukumäärää. Laululeikkien avulla harjoitellaan mm. hahmottamista ja sijaintia: edessä, takana, nopeasti, hitaasti, yläpuolella, alla... Päivittäin tarkastelemme, kuinka monta meitä on paikalla, jaamme haarukoita ja veitsiä sekä muutenkin laskemme erilaisia lukumääriä.

 

Luonnontieteellinen Orientaatio

Päivittäinen ulkoilumetsämme on loputon aarreaitta. Metsässä syntyvät usein spontaanit opetustilanteet, kun lapset kyselevät ja ihmettelevät luonnossa näkemiään oravia, pupuja ja lintuja ja puita, sieniä ja kukkia. Niistä puhuminen jatkuu usein päiväkodissa. Nämä luontoelämykset näkyvät myös lasten piirustuksissa, maalauksissa ja omissa saduissa. Käytössämme on luontolaatikko, joka sisältää vuodenaikojen mukaiset tehtäväkansiot ja niissä tarvittavat materiaalit. Laatikosta on helppo ottaa mukaan erilaisia tehtäviä avuksi luonnon tutkimiseen ja huomioimiseen.

 

Luontoa kunnioitetaan harjoittelemalla rauhallista ja hiljaista kulkemista metsässä, ympäristöä vaalitaan jättämällä kukat ja oksat metsään. Keräämme vain maassa olevia oksia, emme taita puista ja pensaista. Syksyllä ja keväällä pidämme lasten kanssa oman metsän siivoamistalkoot.

 

Historiallis-yhteiskunnallinen Orientaatio

Vuosittain keskustellaan omasta historiasta: perheestä ja suvusta sekä tehdään sukupuut kasvun kansioon, johon lapset joko piirtävät perheensä kuvan tai tuovat kotoa valokuvia. Suomen historiaan perehdymme mm. vierailemalla Turun linnassa, Kuralan Kylämäessä ja käsityöläismuseossa ja itsenäisyyspäivänä vietämme Linnan juhlat sekä keskustelemme rauhasta ja itsenäisyydestä.

 

Muuten vuoden aikana vietämme seuraavia juhla- ja merkkipäiviä: lasten syntymäpäivät, halloween-naamiaiset, ystävänpäivän, pääsiäinen, vappua, äitienpäivää, isänpäivää, itsenäisyyspäivää ja joulua. Näistä mm. laskiaisen vietämme sään salliessa pulkkamäessä, vappuna järjestämme vappunaamiaiset ja piknikin, äitien- ja isänpäivänä askartelemme vanhemmille jotain henkilökohtaista ja tarjoamme päivän aikana juhlakahvit ja kakkua. Muutenkin vanhemmat ja isovanhemmat ovat tervetulleita kaikkiin juhliimme.

 

Esteettinen Orientaatio

Toimintaympäristömme on värikäs ja inspiroiva. Seinillä on aina esillä lasten piirustuksia ja askarteluja. Hankimme vaihtokehykset, joissa työt pääsevät arvoisesti esille. Kaikki saavat omia askartelujaan näytille ja tätä kautta arvostusta työlleen. Ympäristö pidetään siistinä ja ylimääräiset tavarat kaapeissa, jotta esteettisyys säilyy. Sisustuksessa on pyritty muodostamaan pieniä leikkinurkkauksia; esimerkiksi autoleikki-, kirjasto- ja kotileikkinurkka.

 

 Eettinen Orientaatio

Kasvaminen tapahtuu itsensä ja toisten kunnioittamisen kautta. Kun kunnioittaa itseään ja hyväksy itsensä sellaisena kuin on, kunnioittaa muita yhtä ainutlaatuisina. Vahvistamme lasten minäkuvaa arvostamalla lapsen tekemisiä ja sanomisia. Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelma auttaa kartoittamaan jokaisen lapsen henkilökohtaiset tuen tarpeet. Tähän kuuluu myös erilaisuuden arvostaminen. Sama pätee aikuisiin: kunnioitetaan toisten tapoja tehdä työtä, vaikka se olisikin erilainen kuin oma. Meillä jokaisella on omat vahvuutemme annettavaksi ryhmän käyttöön.

 

Opetamme lapsille hyviä käytöstapoja arjen toimintojen yhteydessä. Tulo- ja lähtötilanteissa lapsi siirtyy turvallisesti vanhemmilta hoitajalle ja taas takaisin vanhemmille. Näin lapselle välittyy luottamus kasvatuskumppanuudesta vanhempien ja hoitajien välillä. Opetamme aikuisia ja lapsia huolehtimaan yhteisistä ja omista tavaroista sekä vaatteista niin, että ne pysyvät ehjinä eivätkä häviä.

 

Ruokailussa kiinnitämme huomiota hyviin pöytätapoihin, joihin kuuluu hiljainen keskustelu, istuminen rauhallisesti jalat pöydän alla eikä puhuta ruoka suussa. Opettelemme yhdessä pyytämään kauniisti, kun tarvitsemme apua. Harjoittelemme haarukan ja veitsen käyttöä.

 

Opettelemme päivittäin käytöstapoja, mitä voi tehdä ja mitä ei, mikä on oikein ja mikä väärin. Ristiriidat ovat loistava oppimisen paikka, jotka käytetään hyväksi kun tilanteista keskustellaan. Opetellaan anteeksi antamista ja anteeksi pyytämistä.

Elämänkatsomuksellinen Orientaatio

Tutustumme erilaisiin tapakulttuureihin ja juhlapyhien perinteeseen lasten kanssa. Käymme vuosittain joulu- sekä kevätkirkossa. Lasten kiinnostuksen mukaan keskustelemme näiden juhlapyhien merkityksestä.

 

Lisäksi teemme yhteistyötä Maarian seurakunnan kanssa. Seurakuntakummimme vieraillee päiväkodissamme aina sovittaessa pitämässä uskontokasvatusta. Hän kutsuu meitä säännöllisin väliajoin mm. hartaushetkiin sekä raamatun tarinoista kertoviin ekskursioihin. Syksyisin osallistumme seurakunnan haravointitalkoisiin. 

 

Niin juhlien vietossa kuin yhteistyötoiminnassa seurakunnan kanssa kunnioitamme jokaisen lapsen omaa kulttuuritaustaa.

 

4.2.4. Toimintakulttuuri

Päivähoitopäivä on kullekin lapselle omanlaisensa, mutta sisältää toistuvat rutiinit: aamupala, aamu-/päiväpiiri, ulkoilu, ruokailu, lepo, leikki, välipala ja taas ulkoilu. Lapsi tulee ja lähtee päivähoidosta vanhempien aikataulun mukaan.

 

Jokaisessa lapsen hoitopäivässä on vaihtelevasti seuraavia asioita:

 

v Kauppareissuja, torikäyntejä, toimimista aikuisen apulaisena ja muuta tärkeää työtä kaikkien hyvinvoinniksi ja viihtyvyydeksi.

v Tapa- ja siisteyskasvatusta ovat lähes kaikki kohtaaminen ja yhdessä toimiminen.

v Luonto- ja ympäristökasvatukseen osallistuvat kaikki kestävän kehityksen arvojen ja tapojen mukaisesti.

v Sadutusta pyritään toteutetaan monin eri tavoin, sillä se on lapsen kuulemisen välineenä monipuolinen ja merkittävä.

v Musiikkituokioita pidetään päivittäin, samoin liikunta-, leikki- ja askartelutuokioita

v Päiväkodin arkea siivittävät retket ja juhlat vuodenaikojen mukaan. Vanhemmille tiedotetaan tulevista tapahtumista kuukausikirjeessä sekä päiväkodin informaatiotaululla. Lisäksi käytössämme ovat Sateenkaari Kodon nettisivut, joita päivitämme viikoittain.

 

PÄIVÄN RUNKO:

Aamupalaa tarjotaan klo 8.00-8.30.

 

Aamupalan jälkeen on aikaa omavalintaisille leikeille. Aikuiset jakavat lapset eri huoneisiin, jotta kaikilla on tarpeeksi tilaa ja omaa rauhaa leikkiä. Jokaisessa huoneessa on vähintään yksi aikuinen valvomassa lasten leikkiä. Hän auttaa tarvittaessa ohjaamaan leikkiä eteenpäin ja selvittämään ristiriitatilanteita sekä huolehtii turvalliset olosuhteet leikkimiseen.

 

Päiväkodin yhteinen aamu alkaa aamupiiristä klo 9.00. Jokaisessa aamupiirissä käydään läpi, ketkä kaikki lapset ovat paikalla, mietitään mikä päivä, kuukausi ja vuosi on sekä minkälainen ilma ulkona on. Aamupiiriin osallistuvat kaikki päiväkodin lapset ja aikuiset. Se on lauluja, loruja, musiikkia ja leikkejä sisältävä hetki. Sisältö valitaan niin, että jokainen lapsi pääsee osallistumaan jollakin tapaa ikätasonsa mukaisesti. Mukana on sekä helppoja, yksinkertaisia laululeikkejä tai esimerkiksi soittimilla soittamista. Lapset saavat myös paljon itse vaikuttaa sisältöön omilla toivomuksillaan.

 

Aamupiirin jälkeen lähdetään joko ulos tai pidetään ohjattu toimintatuokio. Ulkoilua ennen käydään wc:ssä, jolloin tarkistetaan pienten vaipat ja tarvittaessa vaihdetaan. Kaikki pesevät aina kädet wc:ssä käynnin jälkeen, jotta hygieenisyys säilyy. Kaikki pukevat itse mahdollisuuksiensa mukaan. Aikuiset kannustavat omatoimisuuteen ja auttavat tarvittaessa.

 

Ulkoilu tapahtuu metsässä, Kirveenpuiston aidatulla pihalla tai kävelyretkellä lähiympäristössä. Joskus teemme myös retkiä pidemmälle, esimerkiksi seikkailupuistoon. Näistä ilmoitetaan vanhemmille aina etukäteen.

 

Ulkoilun jälkeen riisuuduttuamme pesemme kädet ja alle 5 –vuotiaat kokoontuvat runorinkiin leikkihuoneeseen, josta he siirtyvät esim. värileikin avulla ruokahuoneeseen omille paikoilleen. Esikoululaiset kokoontuvat omaan huoneeseen. Aikuinen jakaa ruuan. Ruokailuhetkessä meille tärkeitä asioita ovat: hyvä ruoka, pöytätavat, estetiikka, puhtaat ruokailuvälineet sekä niiden oikeaoppinen käyttö, omien ruokailuvälineiden poisvieminen ja kiittäminen. Syömisen jälkeen jokainen vie omat ruokailuvälineensä niille varatulle paikalle. Tämän jälkeen jokainen saa ksylitolipastillin. Päiväkodissa saa monipuolista kasvis- tai sekaruokaa. Ruokavaliossa huomioimme allergiat, vanhempien toivomukset sekä kulttuureista johtuvat rajoitukset.

 

Lepohetki alkaa wc:ssä käynnillä. Alle 5–vuotiaat nukkuvat kaikki salissa verhon takana. Heille luetaan satuja, soitetaan unimusiikkia ja silitetään hellästi. Lapsilla on myös mahdollisuus kieltäytyä koskettamisesta. Lapset saavat nukahtaa, herätä ja nousta omaan tahtiinsa. Lisäksi otamme huomioon vanhempien toiveet päiväunien pituudesta.

 

Lepohetken jälkeen ennen välipalaa on aikaa erilaisille toiminnoille: pelaamiselle, mielikuvitusleikille, muovailemiselle, piirtelylle jne. Välipala tarjoillaan n. klo 14.00, jonka jälkeen sään mukaan ulkoilemme tai jäämme sisälle leikkimään. 

 

      ESIOPETUS

Ketunpesän esiopetussuunnitelma on liitteenä tämän varhaiskasvatussuunnitelman lopussa. (Liite 1.) Esiopetus noudattaa koko Sateenkaari Kodon ideologiaa ikärajattomasta kasvatuksesta. Eli esiopetusryhmä osallistuu näin ollen mm. koko talon yhteisiin aamupiireihin sekä muihin yhteisiin päivittäistoimintoihin. Poikkeuksena kuitenkin esiopetussuunnitelman mukaiset tehtävät. Esiopetuksen painopisteenä on lapsen kouluvalmiustaitojen kehittäminen. Päivittäinen esiopetusaika on 9.00-13.00.

 

4.3. Varhaiskasvatusympäristö

Esteettisesti miellyttävä varhaiskasvatusympäristö luo viihtyisyyttä ja antaa lapselle hyvänolon tunnetta. Hyvä varhaiskasvatusympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Leikki- ja toimintavälineet ovat lasten ulottuvilla omissa laatikoissaan. Aikuiset huolehtivat, ettei liian pieniä osia sisältäviä välineitä ole pienten lähettyvillä.

 

Ympäristön, erityisesti aikuisten ja lasten sekä aikuisten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen, tulee olla positiivinen, iloinen, avoin, turvallinen, rohkaiseva ja palkitseva.

 

4.4. Kasvattajayhteisön toimintaperiaatteet

Yksi perusajatuksistamme on avoimuus; meillä on aina avoimet ovet, toimintaamme voi koska tahansa osallistua tai istua juomaan kupin kahvia tai teetä.

 

Pienen yksikön etuna on joustavuus. Lapset voivat tarvittaessa jättää kesken jääneet leikit päivän lopussa paikoilleen ja jatkaa aamulla. Perheiden kanssa neuvotellaan joskus hyvinkin yksilöllisistä toimintatavoista ja periaatteista lasten kasvatuksen suhteen.

 

Tänä vuonna päivähoitotyömme tärkein teema on KUULE MUA. Ketunpesän päiväkodissa vuoden 2010 teemaa ”Kuule mua!” lähestytään lapsien, vanhempien ja työntekijöiden näkökulmasta. Vuoden 2010 aikana Ketunpesässä keskitytään sadutukseen ja lapsen kuulemiseen kuvataiteen keinoin. Päivittäin aamupiirissä lapsien toiveita ja tarpeita kartoitetaan ja kuukausittain pikkueskarit ja eskarit piirtävät toiveensa omaan kalenteriinsa. Vanhempien kuuleminen alkaa vanhempainillasta, jossa käsitellään heidän ajatuksiaan ja huolenaiheitaan päivähoitoa koskien. Tämän lisäksi kaikilla on mahdollisuus tenavatunteihin, joissa lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet kuullaan.

 

Yhteenvetona edellisistä kokoonnumme työntekijöiden kanssa tarkentamaan omaa käytäntöämme. Pyrimme vuoden 2010 aikana jäsentämään omaa toimintaamme niin, että työntekijöiden ammatilliset vahvuusalueet toiveineen ja tarpeineen hiotaan yhdessä entistäkin paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi. Työntekijöitä kuullaan niin yhteisissä kokoontumisissa kuin henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa.

 

Tämän lisäksi jatkamme aikaisemman vuoden teemaa kiireettömyys, koska koemme sen hyvin tärkeiksi. Annamme aikaa lapsille ja sitä kautta arvostamme sekä heitä että omaa työtämme. Tärkeintä mitä voimme lapsille antaa, on läheisyys lasten ehdoilla; kuuntelevat korvat, lämpimän sylin, iloiset juttuhetket, lohduttavat silitykset. Tähän tarvitsemme kiireetöntä yhdessäoloa. Kaikkien ei tarvitse olla kaikkialla yhtä aikaa, mutta jokainen tarvitsee aikaa omalle ainutlaatuisuudelleen.

 

Vanhempien mielestä kiireettömyys on mm. sitä, että:

v annetaan lapsille aikaa pukea

v puhutaan rauhallisesti

v kuunnellaan loppuun asti

v vanhemmille kerrotaan kiireettömästi päiväkodin asioista

v muistetaan kulttuurierot

v annetaan aikaa syödä rauhassa ja nukkua tarpeeksi kauan

v ei keskeytetä hyviä leikkejä

v retkeillään rauhassa

v turvallista kulkemista

v annetaan lasten leikkiä, kokeilla ja tehdä

 

Kohtaaminen on avainsana aina tavatessamme perheitä ja vanhempia. Kohtaamisen tärkeyttä ei voi koskaan liiaksi korostaa. Jokainen ihminen, jonka kohtaamme on ainutlaatuinen ja ainutkertainen ja häneen on asennoiduttava sellaisena. Kun keskustelemme lapsen tai vanhempien kanssa, meillä on oltava aikaa kuunnella ja meidän on keskityttävä juuri sen lapsen/vanhemman olemassaoloon juuri sillä hetkellä.

 

Tämän vuoksi on tärkeää työntekijänä huolehtia, että esimerkiksi tutustumishetkellä tai tenavatuntiin on varattu tarpeeksi aikaa ja että ympäristön puitteet ovat rauhalliset sekä leppoisat. Perheiden kanssa työtä tehdessä etsitään suuntaa perheen omista voimavaroista ja korostetaan myönteistä asennetta. Ketään ei vaadita väkisin positiivisen ajattelun avulla kääntämään epäkohtia parhain päin, vaan kannustetaan etsimään omasta lähiympäristöstä aidosti hyvät puolet. Toiminnassa viestitämme kunnioittavamme lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja huomioiduksi häiriöttä, kun keskitymme siihen mitä hän sanoo.

 

 

5. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi

 

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli hoito- ja kasvatussuunnitelma (liite 4) tehdään yhdessä vanhempien kanssa tenavatunnilla heti hoitosuhteen alussa 1-2kk hoidon aloituspäivästä. Suunnitelmaan kirjataan perheelle tärkeitä asioita arkipäivän hoidossa ja kasvatuksessa eli niitä asioita, miten vanhemmat toivovat toimittavan hoitoon tuomis- ja hakutilanteissa, ruokailutilanteissa, päivälevon, pukeutumisen ja ulkoilemisen suhteen. Suunnitelmassa on tilaa myös muille tärkeille asioille ja toiveille. Suunnitelmaan kuvataan lapsen luonteenpiirteitä, taitoja ja osaamista, tuen ja kannustuksen tarpeita sekä hänen elämässään olevia tärkeitä ihmisiä. Lisäksi on kohta, johon vanhemmat kirjaavat toiveitaan perheen ja päiväkodin välisestä yhteistyöstä sekä siitä, miten he haluavat vaikuttaa ja osallistua päiväkodin toimintaan. Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä, on sivu, jolle kirjataan lapsen oman kertoman mukaan missä hän kokee olevansa taitava ja mitä hän ei ihan vielä osaa, mutta haluaisi oppia sekä kertoo itse läheisistä ja tärkeistä ihmisistään. Lopussa on paikka lapsen piirrokselle tai valokuvalle omasta itsestään.

 

Suunnitelma käydään läpi, tarkistetaan ja päivitetään kerran vuodessa tenavatunnilla, joka järjestetään lapsen syntymäkuukauden aikana. Lapsi saa osallistua tenavatuntiin, jos yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa niin sovitaan. Perhe voi pyytää tenavatunteja myös tarvittaessa useammin. Työntekijä kirjaa tenavatunnilla puhutut asiat perhetyö-seloste lomakkeelle, johon hän pyytää vanhempien allekirjoituksen. Näin myös ne asiat tallennetaan, joita ei kirjata varsinaiseen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan.

 

Perhe päättää itse haluavatko he toimittaa hoito- ja kasvatussuunnitelman lapsen siirtyessä toiseen päivähoitopaikkaan, esiopetukseen tai kouluun vai vievätkö he tiedon suullisesti. Päätöstenavatunnilla sovitaan myös niistä asioista, joista työntekijä voi kertoa verkostoyhteistyöpalavereissa, esimerkiksi esikouluun siirtyvän lapsen tiedoista ja taidoista tulevalle esiopettajalle / koulun oppilashuoltotyöryhmälle.

 

 

6. Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen

 

Erityistä tukea tarvitsevat lapset toimivat samassa ryhmässä yhdessä muiden lasten kanssa. Heille laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä kaupungin kelton kanssa, joka liitetään hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Tarvittaessa pyydetään esimerkiksi toiminta- tai fysioterapeutti käymään säännöllisesti kuntouttamassa lasta päivähoitopäivän aikana päiväkodissa. Häneltä tai kiertävältä erityislastentarhan-opettajalta voidaan pyytää kuntoutusohjeita henkilökunnalle, jotta kuntoutusta voidaan toteuttaa joka päivä kokonaisvaltaisesti ja säännöllisesti. Vanhemmilta pyydetään aina kirjallinen lupa, että lapsen asioista voidaan keskustella muiden tahojen kanssa.

 

Pystymme paremmin edistämään perheiden hyvinvointia, kun päivähoidon työntekijät ja muut perheiden kanssa toimivat ammattilaiset tekevät yhteistyötä. Näin tukemalla moniammatillisesti vanhempia, annamme myös heille voimia tukea lapsensa kasvua, kehitystä ja oppimista. Tarvittaessa koolle kutsuttava verkostopalaveri auttaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja hänen perheensä kanssa yhteistyötä tekeviä tahoja päättämään tuen tarpeesta ja toimenpiteistä kuntoutuksen suhteen. Tällä pyritään saamaan lapselle paras mahdollinen apu, jonka hän voi saada, jotta kehitys ei vaarantuisi. Vanhemmat ovat aina mukana näissä tapaamisissa.

 

Erityislapsi on hoitosuhteessa koko työyhteisöön omahoitajan lisäksi. Kaikessa työssämme lähdemme ajatuksesta, että ”Lapsi on oikeassa paikassa!”. Tätä noudatamme siihen asti, kunnes löytyy parempi tapa auttaa perhettä ja avautuu mahdollisuus käyttää yhteiskunnan tarjoamia erityispalveluja.

 

6.1. Perhetyö

Työntekijöidemme kokemus ja koulutus perhetyöstä auttaa kaikkien, mutta erityisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Perhetyön tavoitteena on tukea perhettä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat pääsevät kehittymään vaikeammiksi. Tarkoituksena on antaa lapsiperheille matalan kynnyksen, ennaltaehkäisevää henkistä tukea sekä luottamuksellista keskusteluapua. Tarjoamme siis paikan ja aikuiset, jotka ovat perheille jo tuttuja lasten hoitopaikan myötä. Olemalla avoimesti sekä kiireettömästi vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa osoitamme olevamme aina käytettävissä, jos perheet haluavat keskustella jostakin. Lisäksi jokaisella päivähoidon työntekijällä on velvollisuus ottaa selvää asioista, joihin hän ei osaa vastata ja tarvittaessa myös osattava ohjata perhe eteenpäin.

 

Päiväkodissa pystymme perhetyön avulla auttamaan perheitä, joilla on vanhemmuuteen ja kasvatukseenliittyviä tuen tarpeita ja jotka ovat väsyneitä omassa elämäntilanteessaan. Avun tarve saattaa olla myös hyvin arkinen, käytännön asioihin liittyvä.

 

Positiivinen, kannustava ja rakentava yhteistyö on perhetyötä, koska se antaa perheelle kokemuksen hyväksynnästä ja onnistumisen kokemuksia omassa kasvatustyössään. Se syventää kodin ja päivähoidon yhteistyötä, rakentaa luottamuksellista suhdetta ammatti-ihmisen ja vanhemman välille, jolloin pystymme yhdessä vaikuttamaan lapsen myönteiseen kasvuun ja tulevaisuuteen.

 

Perhetyössä emme tee ja ratko asioita perheen puolesta. Jokaisen on tehtävä työ oman elämänsä puolesta. Me voimme kuitenkin auttaa perheitä katsomaan ympärilleen uusin silmin. Ei ole olemassa toivotonta tilannetta, eikä ihmistä, jolla ei olisi mahdollisuutta.

 

Lisäksi työntekijät kokoontuvat tarpeen vaatiessa perhetyöiltaan keskustelemaan moniammatillisesti päivähoidossa olevien perheiden tilanteista. Paikalla on tällöin perhetyön ammattilaisista Henna Junttila tai Saara Suvitie, jotka molemmat ovat mahdollista kutsua paikalle myös tenavatunnille.

 

6.1.1. Puheeksi ottaminen ja varhainen puuttuminen

Tenavatunneilla keskustellaan monenlaisista asioista; tavallisista päivittäiskuulumisista ja kasvattamisesta aina lastensuojeluasioihin. Huolen voi tarvittaessa ottaa puheeksi työntekijä tai vanhempi itse. Ottaessaan huolen puheeksi työntekijän on oltava hyvin hienovarainen, mutta kuitenkin suora. Kannattaa välttää voivottelua ja sen sijaan kuunnella, kertoa oma mielipide ja näkemys rehellisesti. On hyvä käyttää minä - viestejä; ”minä olen huomannut, että..”, ”minusta tuntuu, että..” tai ”voin olla väärässäkin, mutta minun mielestäni..”. Huolen puheeksi otto on joskus hyvin vaikeaa, mutta aina 100 %:n välttämätöntä lapsen edun kannalta. Tenavatunnilla on tärkeää ottaa aina esille myös lapsen elämän hyviä asioita ja pyrkiä näin vähentämään mahdollista ongelmakeskeisyyttä. Kun vanhempien kanssa on keskusteltu huolesta tenavatunnilla ja tilanne silti jatkuu ennallaan, niin otetaan yhdessä vanhemman kanssa yhteyttä sosiaalityöntekijään ja pidetään verkostopalaveri.

 

Seuraavissa lastensuojeluasioissa soitetaan sosiaalipäivystykseen (ASO), p. 02-2625001, ellei kumpaakaan / toista vanhempaa tai varahakijoita saada kiinni puhelimitse kahteen tuntiin ja tehdään lastensuojeluilmoitus sekä pienten lasten vastaanottokotiin ja sovitaan lapsen viemisestä sinne

 

v lasta ei ole tultu hakemaan päiväkodista sulkemisaikaan mennessä, jolloin soitetaan ensin toiselle / kummallekin vanhemmalle ja mahdolliselle varahakijalle, ellei ketään saada kiinni puhelimitse

v vanhempi on tullessaan päihteiden vaikutuksen alaisena ja sellaisessa kunnossa ettei lasta voi antaa hänelle, jolloin soitetaan toiselle vanhemmalle tai varahakijalle

 

Sosiaalipäivystys on paikka johon siis tehdään lastensuojeluilmoitukset: p:2626003 klo 8.30-16 tai tämän ajan ulkopuolella hätänumeroon 112 (josta ilmoitus toimitetaan sosiaalipäivystykseen). Sinne voi soittaa aina; silloinkin kun itse ei oikein ole varma pitäisikö lastensuojeluilmoitus tehdä vai ei. Siellä sosiaalityöntekijät päättävät kuultuaan päiväkodin työntekijän lausunnon, onko ilmoituksen tekeminen tarpeellista. Pienten lasten vastaanottokoti (p: 2625 972, Vähäheikkiläntie 5, 20700 Turku) taas on paikka, johon otetaan lapset joita kumpikaan vanhemmista ei esimerkiksi päihtymyksen vuoksi ole kykeneväinen hakemaan ja luotettavaa varahakijaa ei ole.

 

Päivähoidon perhetyö kokonaisuudessaan on tärkeä osa hyvää varhaiskasvatusta ja nopeaa puuttumista huoleen lapsen hyvinvoinnista. Se on perheistä huolehtimista lapsen edun vuoksi.

 

 

7. Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksen järjestäminen

 

Maahanmuuttajaperheiden vanhemmille annetaan tutustumis- tai aloituskäynnin yhteydessä ”Mitä sinun tulee ottaa huomioon, kun lapsesi aloittaa päivähoidon” – ohjelehtisen, jossa kerrotaan päivähoidon aloittamiseen liittyvistä arjen asioista, kuten sopivasta vaatetuksesta sekä käytännöistä mm. tuttipullojen ja vaippojen suhteen. Ohjeet on tarkoitettu vähän aikaa suomessa olleille ja ne on käännetty suomen kielestä englannin, somalian ja kurdin kielille, jotta mahdollisimman moni ymmärtäisi ohjeet. Kyseiset ohjeet ovat saatavilla Sateenkaari Kodon Halisen toimipisteestä.

 

Tarvittaessa asiat käydään läpi tulkin välityksellä. Työntekijä tilaa tulkin paikalle.Yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa pystymme tarjoamaan useimmille maahanmuuttajaperheidemme äideille mahdollisuuden tulla päiväkotiin työharjoitteluun jopa useampien kuukausien ajaksi. Hoidossamme olevien tai olleiden lasten äidit ovat lähes kaikki olleet meillä vähintään kolme kuukautta saamassa kokemusta työelämästä ja ennen kaikkea tutustumassa yhteen suomalaiseen päivähoitomuotoon. Tämän avulla myös lapset ovat sopeutuneet päivähoitoon paremmin, kun oma äiti on ollut ensin mukana.

 

 

8. Kasvatuskumppanuuden toteuttaminen

8.1. Sateenkaari Kodon hoitopolku

Kuvaa päivähoidon prosessin, joka alkaa siitä kun perhe tulee ensimmäistä kertaa päiväkotiin tutustumaan.

 

8.1.1 Perheen tulo päivähoidon asiakkaaksi

Ensikontakti

v Kaikki työntekijät osaavat vastaanottaa uuden perheen, esitellä Sateenkaari Kotoa ja tietävät oman päiväkodin hoitopaikkatilanteen tai ohjaavat perheen päiväkodin johtajan luokse.

v Jos ensikontakti on puhelimitse, vastaaja pyytää perhettä käymään.

v Työntekijät valitsevat keskuudestaan omahoitajaehdokkaan, joka ottaa perheen tutustumiskäynnillä vastaan. Hänellä pitää olla riittävästi aikaa varattuna, jotta ehtii vastata rauhassa perheen kysymyksiin. Hän esittelee henkilöt ja paikat, kertoo toiminnasta ja sisällöistä. Vanhempia pyydetään viettämään aikaa päiväkodissa yhdessä lapsen kanssa.

v Lapselle esitellään tilat, kaverit ja toimintaa lapselle soveltuvalla tavalla, sekä annetaan tarvittaessa aikaa ja rauhaa tutustua.

v Annetaan perheelle yhdistyksen esite.

 

Tässä kohtaa vanhemmat tekevät ostopäätöksen J

 

Hoitosopimuksen perheen kanssa tekee päiväkodin johtaja. Hän kertoo jäsenyydestä, esittelee toimintaa, kertoo hoitomaksuista, maksukäytännöistä, esittelee toimihenkilöt ja hallituksen, kertoo laatutyöstä ja vanhempainryhmistä sekä tavoista, joilla vanhempi voi osallistua. Palvelusetelipäätöksen saaneiden perheiden kanssa tehdään Turun kaupungin palvelusopimus liitteineen.

 

Vanhemmille annetaan Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmalomake tutustuttavaksi ja palautettavaksi päiväkotiin hoidon aloittamisen yhteydessä sekä tarvittaessa lääke- ja ruoka-ainelomake. Perhe sitoutuu kasvatuskumppanuuteen, liittyy Sateenkaari Koto ry:n jäseneksi, maksaa jäsenmaksun vuosittain ja päivähoitomaksun kuukausittain.

 

8.1.2. Päivähoidon aloittaminen

Omahoitaja valmistelee lapsen tulon tekemällä hänelle tilaa ja oman paikan huolehtii ryhmään ja toimintaan perehdyttämisestä, ryhmän tutustumisesta uuteen lapseen ja ystävyyssuhteiden luomisesta, vanhempien opastamisesta ja ensimmäisestä tenavatunnista sopimisesta. Se pidetään viimeistään kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta. Tällöin tehdään yhdessä lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma eli hoito- ja kasvatussuunnitelma ja keskustellaan, miten hoidon aloittaminen on sujunut.

 

Perhe noudattaa hoitosopimuksen asioita ja huolehtii, että lapselle on riittävät ja nimikoidut varusteet päivähoitopäivään. He kertovat omahoitajalle lapsen elämään vaikuttavista asioista mm. allergiat, lääkitykset, erityisruokavaliot, hänen iloistaan ja murheistaan sekä heidän omista toiveistaan hoitopäivään ja / tai paikkaan liittyvissä asioissa. Vanhemmat osallistuvat vanhempainiltoihin, tenavatunteihin ja kaikkiin lapsen hyvinvointia ja viihtyvyyttä lisääviin tapahtumiin päivähoidon ympärillä oman perheensä tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Alkuvaiheessa vanhemmille on tärkeää, että hoito on joustavaa ja työntekijät pystyvät tekemään kompromisseja, jotta lapsen sopeutuminen uuteen paikkaan sujuisi mahdollisimman helposti.

 

8.1.3. Päivähoidossa oleminen

Vanhemmat ovat aina tervetulleita osallistumaan lapsen päivään. Jos vanhempi haluaa keskustella pidempään työntekijän kanssa, hän sopii tenavatunnin. Näin keskustelulle voidaan varata riittävä aika.

 

Lomaa perheet viettävät oman aikataulunsa mukaan. Päiväkodit ovat kiinni aina joulun ja uudenvuoden välisen viikon sekä kesäaikaan vähintään kaksi viikkoa. Tällä taataan lapsille ja työntekijöille riittävä irtaantuminen arkisesta aherruksesta. Heinäkuussa päivystää vuorotellen yksi Turun päiväkodeista.

 

Luottamus on yksi kasvatuskumppanuuden kulmakivistä, ellei perhe luota hoitohenkilökuntaan, ei todellista kasvatuskumppanuutta ja avointa hoitosuhdetta voi muodostua ja tämä vaikuttaa aina myös lapseen.

 

Vanhempien ja työntekijöiden yhteisiä laatuiltoja järjestetään kerran vuodessa. Siinä keskustellaan kaikille tärkeimmästä asiasta, lapsista ja siitä miten voisimme heitä yhdessä parhaiten hoitaa. Vanhemmat ovat kokeneet tärkeiksi asioiksi turvallisuuden, kasvatuksen hyvien tapojen ja tekojen oppimiseen sekä leikin. Myös pienet esiopetusryhmät koetaan positiivisena. Lasten mielestä leikkiminen on kivaa ja varsinkin ulkona.

 

8.1.4. Päivähoidon päättäminen

Päivähoidon päättävälle lapselle järjestetään läksiäisjuhlat, esimerkiksi aamupiirissä tai iltapäivällä omana hetkenään. Sen lisäksi Päätöstenavatunnilla arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa päivähoidossa kuljetun matkan eri puolia ja saadaan päiväkodille palautetta tulevaa kehittämistyötä ajatellen. Tällöin perhe saa lapsen Kasvun Kansion, lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja kaikki lapsen omat tavarat päiväkodista.  

 

9. Alueellinen pedagoginen yhteistyö varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen välillä

 

Pääsääntöisesti päiväkotimme tekevät yhteistyötä Sateenkaari Koto oy:n muiden päiväkotien kanssa. Tämä pitää sisällään ennen kaikkea yhteiset Sateenkaari Koto oy:lle ominaiset toimintalinjat, jotka on esitelty tämän varhaiskasvatussuunnitelman alussa.

 

Koska päiväkotimme ovat Turun kaupungin ostopalvelu- tai palvelusetelipäiväkotituottajia, päiväkodin johtaja osallistuu Turun kaupungin järjestämiin aluekokouksiin. Hän tuo sieltä terveiset ja tarvittavan informaation työntekijöiden tietoisuuteen. Lisäksi hän osallistuu esiopettajan ominaisuudessa alueen kunnallisiin esiopetuspalavereihin. Hän osallistuu myös koulujen oppilashuoltokokouksiin, joissa käydään läpi esiopetuksesta kouluun siirtyvien lasten asioita.

 

Kaupungin kiertävä erityislastentarhanopettaja tekee esikoululaisillemme koulukypsyystestejä ja toimii muutenkin apuna erityistä tukea tarvitsevien lasten asioissa.

 

Päiväkodeissamme tehdään perhetyötä, joten toimiva yhteistyö lastensuojelun työntekijöiden kanssa on oleellista. Järjestämme tarvittaessa verkostotapaamisia esim. sosiaalityöntekijöiden, pienten lasten vastaanottokodin, A-klinikan ja perheneuvoloiden työntekijöiden kanssa, joissa yritetään yhdessä löytää ratkaisuja perheiden mahdollisiin ongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn.

                                                          

Yhteistyö työvoimatoimiston kanssa on tuonut päiväkodeille työharjoittelijoita. Ammatillisista kouluista, mm. Turun Ammattikorkeakoulu, Turun AKK, Kristillinen opisto ja Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, tulee lisäksi säännöllisesti opiskelijoita tutustumaan työelämään. Opinnäytetöiden kautta teemme jatkuvaa arviointityötä päivähoidon laadun suhteen. Oppisopimustoimiston kanssa olemme kehittäneet työyhteisöllemme räätälöityjä koulutuksia.

 

Yksityisiä yhteistyötahoja ovat muiden yksityisten päiväkotien ohella Turun seudun yksityisten päiväkotien yhdistys, Suomen logoterapiayhdistys, Suomen Vanhempainliitto, Varsinais-Suomen perheterapiayhdistys, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry ja Turun seudun yksinhuoltajien yhdistys sekä tietysti omien projektien työntekijät.

 

 

10. Turvallisuussuunnitelma

 

Päiväkodilla on oma turvallisuussuunnitelma, joka on tehty tämän varhaiskasvatussuunnitelman jatkeeksi. Se pitää sisällään vuosittain tarkastettavan pelastussuunnitelman. Päiväkodin koko henkilökunta on perehdytetty kyseisiin suunnitelmiin. Muuten yksityisen päiväkodin toimintaa ohjaa ja valvoo kunta, jonka alueella kyseinen päiväkoti toimii.

 

10.1 Kiusaamiseen puuttuminen

Kunnioitamme jokaisen fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta.

Kiusaamista ennaltaehkäistään keskustelemalla lasten kanssa kiusaamisesta, tunteista ja itsehillinnästä. Lapsiryhmän tuntemus auttaa ryhmän aikuisia vahvistamaan lasten kaverisuhteita ja laittamaan eri huoneisiin ne lapset, jotka eivät tule toimeen keskenään. Samoin aikuiset ovat apuna toimeen tulemisen harjoittelussa.

 

Konfliktit käsitellään asianosaisten kanssa rakentavasti ja tehdään selväksi miksi jotain asiaa ei saa, eikä voi tehdä. Kiusaamiseen puututaan katkaisemalla kiusaamistilanne heti erottamalla kiusaaja ja kiusattava toisistaan. Kiusaaja laitetaan ensin rauhoittumaan jäähypenkille siksi aikaa, kun rauhoitellaan kiusattua. Jäähypenkillä voi miettiä rauhassa, mitä tuli tehtyä ja miksi. Tämän jälkeen molemmat otetaan yhdessä selvittämään asiaa. Opettelemme pyytämään ja antamaan anteeksi.  

 

Tarpeen vaatiessa kutsumme lasten vanhemmat koolle ja puhumme asiasta yhteisöllisesti ja mietimme mitä asian eteen voisi tehdä kotona ja päiväkodissa. Vanhempien toiveet ja huolenaiheet otetaan yhteisesti lasten kanssa esille aamupiirissä ja erikseen pienryhmissä.  

 

 

11. Toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen

11.1. Moniammatillinen työyhteisö

Päiväkodissamme työskentelee lastentarhanopettajia, sosionomeja, lähihoitajia, lähihoitaja-oppisopimusopiskelijoita sekä työharjoittelijoita ja kaikilla on omatvastuualueensa. Toimintaa seurataan siis monelta näkökulmalta ja näin varmistetaan, että kaikkia osa-alueita seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Viikoittaisten henkilökuntapalaverien lisäksi pidämme henkilökunnan kehittämisiltoja 1-2 kertaa vuodessa. Epäkohdat ja toimimattomat käytännöt pyritään heti saamaan selvitettyä viikoittaisissa palavereissa samalla, kun suunnitellaan tulevan viikon toimintoja etukäteissuunnitelmien pohjalta. Kehittämisilloissa käymme läpi laajempia kokonaisuuksia, suunnittelemme uutta, arvioimme ja kehitämme vanhaa.

 

Työntekijöiden lisäksi toimintaa seuraa, arvioi ja kehittää sekä lapset että vanhemmat. Lasten mielipiteet saadaan arjessa heti tuoreeltaan yhteisissä keskusteluissa. Samoin vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin toiminnasta. Vanhempia ja lapsia pyydetään vuosittain täyttämään laadunseuranta-lomake, jossa he voivat arvioida toimintaa ja antaa palautetta sekä toimimattomista että toimivista käytännöistä. Työntekijät sekä päiväkodin johtaja täyttävät omat vastaavat lomakkeensa myös vuosittain. Vastauksista tehdään yhteenveto, joka kertoo meille ne epäkohdat joihin pitää puuttua sekä antaa positiivista palautetta niistä asioista, jotka toimivat hyvin.

 

Kaikki Sateenkaari Kodon työntekijät ovat sitoutuneet yhteisesti sovittujen asioiden toteuttamiseen. Vuosittain jokaisen päiväkodin johtaja käy kehityskeskustelun jokaisen työntekijän kanssa henkilökohtaisesti. Kaikki johtajat käyvät kehityskeskustelun kaksi kertaa vuodessa hallituksen puheenjohtaja kanssa. Päiväkodeittain on mahdollisuus työyhteisötyönohjaukseen ja johtajille erikseen järjestettävään henkilökohtaiseen johtamisen työnohjaukseen.

 

Päiväkodit ovat kiinni 2-3 arkipäivää/vuosi, jolloin kaikki Sateenkaari Kodon työntekijät pääsevät yhdessä suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa. 

 

11.2. Laatua valvotaan seuraavasti

v Sateenkaari Kodon toiminnasta vastaa vuosittain valittava hallitus.

v Päiväkotikohtaisesta työstä vastaa päiväkodin johtaja, joka vastaa myös siitä, että päiväkodissa työskentelee päivähoitolain asetusten mukainen henkilöstö.

v Tenavatunneilla käydään vanhempien kanssa laatukeskustelu.

v Kehityskeskusteluin seurataan yksittäisen työntekijän jaksamista ja hyvinvointia.

v Osana kehittämispäiviä arvioidaan yhteisesti Sateenkaari Kodon toimintaa.

v Perheiltä kerätään lukuvuosittain palautetta erillisellä kyselylomakkeella.

v Päivähoidon päättyessä perheiltä pyydetään kirjallinen palaute.

v Ulkopuolista arviointia saadaan opiskelijoilta ja työharjoittelijoilta sekä opinnäytetöin ja osallistumalla ulkopuoliseen kehittämistoimintaan.

 

11.3. Tiedonkulku

Päivähoitopäivästä perhe saa tietoa osallistumalla lapsen päivään joko säännöllisesti tai silloin tällöin omien mahdollisuuksien mukaan.

 

v Kuukausikirjeet kertovat ajankohtaisista asioista.

v Tenavatunnilla keskitytään lapsen ja perheen omiin asioihin.

v Vanhempainilloissa vaihdetaan ajatuksia ja toiveita isommalla porukalla päiväkotikohtaisesti.

v Päiväkodissa järjestetään tarpeen mukaan myös lasten ja vanhempien yhteisiä harrastus- ja toimintaryhmiä, joihin osallistuminen on vapaaehtoista.

v Päiväkodin oma ilmoitustaulu kertoo tulevan viikon tärkeistä asioista; sieltä löytyy mm. ruokalista, retket, viikko-ohjelma …

v Perheen Päivä kokoaa kaikkien päiväkotien perheet ja työntekijät yhteen retkeilyn ja vapaa-ajan merkeissä.

v Ry:n ja Oy:n hallitukset hyväksyvät vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen edellisestä vuodesta.

v Yhdistyksen hallituksen esityslistat ovat päiväkotien ilmoitustauluilla viikkoa ennen hallituksen kokousta.

v Kotisivut löytyvät osoitteesta www.sateenkaarikoto.fi. 

v Joulun alla tehtävä lasten taidekalenteri kertoo vuoden tärkeistä tapahtumista ja muistuttaa yhteisesti sovituista asioista.

 

11.4. Miten toimitaan pulmatilanteissa

Pääsääntö kaikkiin pulmiin on suora yhteydenotto oman päiväkodin henkilökuntaan tai siihen henkilöön, jota asia koskee. Yleensä se jo auttaa ja asia saadaan selvitettyä. Jos ei, niin seuraavaksi on hyvä puhua päiväkodin johtajan kanssa. Hän tuo asian tarvittaessa hallituksen mietittäväksi tai vanhempi voi itse ehdottaa asiaa hallituksen pohdittavaksi. Yhteystiedot löytyvät lopusta.

 

Vanhempainillat ovat tärkeitä paikkoja yhdessä vanhempien ja henkilökunnan kanssa miettiä toiminnan hyviä puolia ja kehittämistä vaativia asioita. Kaikki puutteet kannattaa rohkeasti tuoda esille, vain siten asiat voivat parantua. Hallituksessa on päiväkodeittain valitut kummivanhemmat, joille voi puhua asiasta, jota ei tohdi / osaa vielä tuoda isompaan keskusteluun. Kummivanhempi voi kuunnella ja omalta osaltaan tuoda asiaa hallitukseen. Yhdistyksen toiminnanjohtajalle Henna Junttilalle voi myös aina soittaa, puh. 040 7475 106, lähettää sähköpostia Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen tai pyytää tapaamista omaan päiväkotiin.

 

Varhaiskasvatussuunnitelma tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain.