|
pohjautuu Stakesin laatimiin valtakunnallisiin Varhaiskasvatuksen perusteisiin ja Turun kaupungin sekä, päiväkoti Tiitiäisen osalta, Uudenkaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Jokaiselle lapselle laaditaan lisäksi yhdessä vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, nimeltään hoito- ja kasvatussuunnitelma.
Päivitystä tehdään yhdessä vanhempien kanssa eri kokoonpanoissa.Kukin päiväkoti on laatinut omat yksikkökohtaiset suunnitelmansa. Arjen toiminnan ja käytäntöjen tukena ovat varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi vuosittain tehtävät / tarkastettavat, yhdistyksen / osakeyhtiön sekä päiväkotien omat, toimintasuunnitelmat ja turvallisuussuunnitelmat. Suunnitelmissa otetaan huomioon kansalliset juhlapyhät. Teemat ja projektit määräytyvät vuodenaikojen ja kalenterikauden mukaisesti.
Halikolo sijaitsee Halisten alueella rivitalossa, osoitteessa Paavinkatu 14 G. Halisten alueelle on ominaista suuri maahanmuuttajien määrä sekä asukkaiden vaihtuvuus. Tämä näkyy päiväkotimme lapsiaineksessa ja vaikuttaa toimintamme suunnitteluun. Päiväkodissamme on aina ollut vähintään kolmannes maahanmuuttajia, joskus 2/3 osa lapsista on eri kulttuurista. Tämä asettaa haasteita erityisesti kielen oppimiselle ja opettamiselle.
Päiväkodissamme toimii periaatteessa neljä ryhmää; Halikisut ovat alle 3-vuotiaita, Halipuput ovat 3 – vuotiaita, Halileijonat ovat 4 - vuotiaita ja neljäs ryhmä koostuu pikkueskareista, Halinalleista. Heidän kuukausittainen toimintasuunnitelma on yhteinen, mutta käytäntö eriytetään lasten ikä-, tieto- ja taitotason mukaan.
Päiväkoti kuuluu palvelusetelituottajiin eli perheet voivat hakea kaupungilta palveluseteliä, jolla katetaan osa hoitomaksusta. Käytössä on myös yksityisen hoidon tuki, jota vanhemmat hakevat Kelalta.Työntekijät osaavat kertoa vanhemmille molemmista vaihtoehdoista. Tällä hetkellä on taloudellisesti kannattavampaa myydä paikka palvelusetelihakijalle. Hoito ei kuitenkaan lapsille ole erilaista ovat he sitten yksityisellä tai kaupungin ostamalla paikalla.
Yhteisöllisyys on yksi yhdistyksemme perusarvoista. Suureksi osaksi perhetyön kautta tämä on tullut todeksi päiväkodeissamme. Yhteisöllisyys näkyy päiväkodin arjessa mm. jatkuvana ”avoimien ovien-päivänä”. Perheet ovat aina tervetulleita päiväkotiin. Vanhemmat voivat halutessaan osallistua lasten hoitopäiviin olemalla mukana aamupiireissä, retkillä ja muissa tapahtumissa. Perhetyötä tehdään päivittäin. Jokainen on ainutlaatuinen omana itsenään ja lapsetkin opetetaan kantamaan vastuussa omista ratkaisuistaan.
Sateenkaari Koto ry on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen yhdistys, jonka tehtävä on tuottaa perhelähtöistä päivähoitoa ja monipuolisia pienten lasten perheiden tarvitsemia palveluja, jotka tukevat vanhemmuutta. Ry omistaa 100 %:sti Sateenkaari Koto Oy:n, jonka alla on päivähoitotoiminta sekä muut myytävät palvelut (mm. perhetyö, työnohjaus, koulutus, IT-palvelut).
Sateenkaari Kodolla on 5 päiväkotia. Ketunpesä, Halikolo, Lyckobo ja Peikonpesä sijaitsevat Turussa ja Tiitiäinen Uudessakaupungissa. Ilta- ja vuorohoitoa päiväkodeissamme ei ole. Lyckobon päiväkoti on ruotsinkielinen.
Perhelähtöisyys ja kasvatuskumppanuus ovat edelleen meidän vahvuuksiamme. Perhetyö on vakiintunut jokapäiväisiksi käytännöiksi arkeen. Päiväkodit toimivat kukin omalla tahollaan omien perheidensä kanssa toteuttaen yhdessä rakennettavaa päivähoitoa.
3.2. Muu toiminta
Sateenkaari Koto Ry:n toimintaa ohjaa vanhemmista koostuva, vuosittain valittava hallitus, jossa on 8 jäsentä, 2 varajäsentä sekä puheenjohtaja. Tämä hallitus keskittyy arvokeskusteluiden kautta tukemaan päiväkotien toimintaa. Ry:n hallituksesta on valittu yhdyshenkilö Oy:n hallitukseen. Oy:n hallitus (3 jäsentä, 1 varajäsen) vastaavasti päättää kaikista päiväkotien henkilöstöön ja hallintoon liittyvistä asioista. Oy:n hallitus määrittää vuosittaiset painopisteet, vastaa toiminnasta ja taloudesta ja valvoo päiväkotien toimintaa. Päiväkotien johtajat osallistuvat tarvittaessa Oy:n hallituksen kokouksiin omien asioidensa esittelijöinä. Yhdistyksen hallinnollisia asioita hoitaa toiminnanjohtaja Henna Junttila.
Päiväkodeilla on kummivanhemmat, joilla on avain päiväkotiin ja joihin voi ottaa yhteyttä esim. miettiessään päivähoidon aloittamista Sateenkaari Kodon päiväkodeissa.
Kaikilla perheillä on oikeus osallistua kaikkeen Sateenkaari Kodon toimintaan jäsenmaksun maksettuaan. Yhdistyksen hallituksen kokouksissa kaikilla vanhemmilla on puheoikeus.
Yhdistyksen vuosikokous määrää jäsenmaksun. Vuonna 2011 se on 20 € / perhe tai yksittäinen kannatusjäsen, yhdistyksiltä tai yhteisöiltä peritään 200 € / vuosi. Jäsenmaksulla perhe saa käyttää yhdistyksen tiloja ilmaiseksi ja jäsentuotteita jäsenetuhintaan. Perheen päivän kustannuksista osa katetaan jäsenmaksulla (jäsenmaksulomake liite 7).
Perheen päivää vietetään vuosittain retkeillen yhdessä kaikkien sateenkaarikotolaisten kanssa. Se on myös työntekijöille aika olla yhdessä oman ja toisten perheiden kanssa. Perheen päivässä vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan, heidän kulkemisestaan, ruokailusta ym.
Sateenkaari Kodon perheiden määrittelemät toimintaa ohjaavat arvot ovat
PERHELÄHTÖISYYS: Meillä vanhemmat ovat oman lapsensa parhaat asiantuntijat ja heillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu. Me, päiväkotien työntekijät, toimimme kasvatuskumppanuudessa yhdessä vanhempien kanssa. Tarvittaessa työntekijämme voivat erilaisten elämäntilanteiden mukaan antaa tukea ja apua koko perheelle.
Kaikissa päiväkodeissamme vanhemmilla on mahdollisuus osallistua päivähoitoon ja sen kehittämiseen lapsen parhaaksi. Vanhemmat ovat aina tervetulleita yhteisöön kysymyksineen ja ehdotuksineen, tarvitsevina tai aktiivisina osallistujina. Me otamme vastuun lapsen kasvun tukemisesta yhdessä perheen kanssa ja heidän viitoittamaa tietä kulkien.
LÄHEISYYS: Lapset saavat hoitopäivän aikana aikuisen läheisyyttä ja syliä. Jokaisella lapsella on omahoitaja, joka huomioi lasta yksilöllisesti, tietää lapsen ja perheen asioista ja pystyy tukemaan lapsen kasvua.
Läheisyys välittää lapselle hyväksytyksi tulemisen ja itsensä arvokkaaksi kokemisen tunteen. Se liittää lapsia toisiinsa ja henkilökuntaan. Oman kehon tuntemus on tärkeää ja omien rajojen löytyminen kehittää myös kykyä suojella itseään. Lasta kannustetaan kertomaan milloin häntä saa koskea ja mihin ja tätä myös kunnioitamme ehdottomasti. Hyvä kosketus auttaa lasta tuntemaan oman kehonsa ja arvostamaan sitä.
KODINOMAISUUS: Päiväkodit ovat lasten taloja. Lapsella on mahdollisuus tehdä, kokeilla, leikkiä, puuhailla. Ympäristö on lapselle turvallinen, virikkeellinen, kodikas ja viihtyisä. Lapsiryhmämme ovat pieniä ja eri-ikäiset lapset toimivat yhdessä.
Näiden lisäksi työntekijät ovat sitoutuneet tekemään työtään kasvatuskumppanuudessa, moniammatillisesti sekä yhteisöllisesti.
Pyrimme kasvattamaan lapsia terveen itsetunnon omaaviksi ja toiset huomioonottaviksi. Hyvät käytöstavat ja omatoimisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia arjen eri tilanteissa lapsen ikätaso huomioiden. Tuemme lasta käyttämään mielikuvitustaan ja rakentamaan vapaata leikkiä yksin ja ryhmässä.
Hoito, kasvatus ja opetus linkitetään yhteen Halikolon arjessa. Perushoito on päivähoitotyön kivijalka, jonka päälle rakentuu kasvatus ja opetus arjen tilanteissa. Tärkeää on tuntea lapsi yksilönä ja se, että on kiinnostunut hänen mielenkiinnon kohteistaan ja lähipiiristään. Tähän tarvitaan aikaa ja yhteisiä tapaamisia lapsen perheen kanssa, esim. Tenavatuntien muodossa.
Kielen kehittymistä tuetaan kaikissa päivän vaiheissa ja toiminnoissa. Se alkaa jo kuulumisten kyselyllä päivän aluksi. Aamupiirin lorut, laulut ja keskustelut antavat lapsille tilaisuuden maistella kieltä sen monissa muodoissa. Kirjat ovat lasten ulottuvilla ja heille luetaan päivittäin. Lapsia myös sadutetaan säännöllisesti. Leikkiessä kieli kehittyy ehkä kaikkein luonnollisimmin, kun joutuu kommunikoimaan toisten kanssa ja tuottamaan itse puhetta. Puheen lisäksi käytämme kuvia sekä sanatonta viestintää. Nämä auttavat yhdistämään sanat ja asiat toisiinsa
Lapselle ominainen tapa toimia
Lapselle ominainen tapa toimia on leikki. Leikin avulla lapset oppivat uusia asioita. Oppimisesta voi tehdä mukavaa. Lapset saavat itse kokeilla, yrittää, erehtyä ja onnistua. Tavoitteena on kehittää leikkikulttuuria toimivammaksi siten, että lapset oppisivat leikkimään monipuolisemmin ja pitkäjänteisemmin. Tavoitteena on myös saada lapset leikkeissään huomioimaan paremmin toistensa. Tarkoituksena on saada aikuiset tietoisemmin tarkastelemaan lasten leikkiä sekä yksilöllisesti että ikätasojen mukaisesti. Aikuisten vastuulla on leikin saattaminen alkuun, sen tarkkailu sekä tarvittaessa sen jatkuvuuden turvaaminen auttamalla lapsia leikin eri vaiheissa ja ongelmatilanteissa.
Perusliikuntamuotoja harjoitetaan joka päivä, kun lapset juoksevat, hyppäävät, kiipeävät ja pelaavat pihalla. Sisällä taas kieritään patjoilla tai tehdään kuperkeikkoja. Pihalla on mahdollisuus pelata jalkapalloa tai sählyä sekä leikkiä erilaisia pihaleikkejä. Järjestämme säännöllisesti lapsille toimintaradan sekä olympialaiset huomioiden eri-ikäisten lasten erilaiset karkeamotoriset kehitystarpeet. Kaikkein pienimmille jo kiipeäminen liukumäkeen ja alas laskeminen on lihaksia ja motoriikkaa kehittävää. Ulkoilemme kahdesti päivässä sään salliessa, yhteensä vähintään kaksi tuntia. Metsäretkelle menemme vähintään joka toinen viikko. Otamme mukaan kaikkein pienimmätkin lapset, jotta he tottuvat luonnossa olemiseen ja liikkumiseen pienestä pitäen.
Metsäretkien lisäksi teemme kävelyretkiä lähiympäristöön. Tutustumme mm. Halisten koskeen eri vuodenaikoina. Vuodenaikojen vaihteluita käytämme muutenkin hyväksi ulkoilussa ja liikunnassa: esimerkiksi talvisin luistelemme ja pulkkailemme, keväisin käymme Ruissalossa meren rannalla ja kesäisin polskuttelemme vesialtaassa. Ympäri vuoden käytämme hyväksemme Seikkailupuiston ja sirkuskoulun palveluita. Käymme myös Kupittaan urheiluhallissa, jossa on mahdollisuus käyttää Liikunnan ihmemaan välineitä sekä läheisessä Jumppalassa.
Päiväkodissa harjoittelemme liikunnan perustaitoja myös laululeikkien avulla. Toisinaan pidämme erillisen jumppatuokion jumppamaton tai leikkivarjon kera.
Käden taidot
antavat lapsille elämyksiä ja he voivat esimerkiksi ilmaista tunteita oman kuvallisen ilmaisunsa kautta. Pääsääntöisesti askartelemme toimintasuunnitelmassa vuosittain vaihtuvien teemojen mukaan huomioimalla myös vuodenajat. Eriytämme askartelut lasten iän ja taitotason mukaan. Käden taidoissa monipuolisuus on tärkeää. Annamme lapsille kokemuksia erilaisista välineistä, tekniikoista ja materiaaleista. Vesiväreillä maalaaminen sekä piirtäminen erilaisilla kynillä ovat apuna värien tunnistamiseen ja nimeämiseen sekä kynäotteen harjaantumiseen. Savi- ja sormiväritöiden teko, muovaileminen ja nikkaroiminen antavat osaltaan mahdollisuuden käyttää mielikuvitusta ja luovuutta. Materiaaleista käytössämme ovat mm. erilaiset paperit, kankaat, kierrätysmateriaalit ja luonnon materiaalit. Monipuolisuus ylläpitää lasten kiinnostusta sekä mahdollistaa uusien taitojen oppimista. Oikeanlaiset välineet tukevat käden taitojen harjoittelua turvallisesti. Esimerkiksi lasten käytössä on pieniä saksia oikea- ja vasenkätisille sekä kolmiokyniä. Näin saksien oikeaoppinen käyttö on mahdollista ja kolmiokynien avulla luontevan kynäotteen löytyminen on helppoa. Osa kädentaidon projekteista voi syntyä lapsien omista ajatuksista ja mielenkiinnon kohteista. Vaikka aiheena olisi joku aivan muu, mutta lapsia esimerkiksi kiinnostavat intiaanit, niin sitten askarrellaan intiaanipäähineitä ja toteemipaaluja sekä rakennellaan majoja. Parhaimmat teemat tulevat lapsilta itseltään, kun heitä vain aidosti kuuntelee.
Musiikki on osa jokaista päiväämme. Aamupiirissä lauletaan aina ja lepohetkien aikana kuunnellaan rentouttavaa musiikkia. Musiikkikasvatuksemme sisältää laulamisen, soittamisen, musiikin kuuntelun sekä yhdistää musiikin ja liikunnan. Valitsemme laulut toimintasuunnitelmassa mainittujen teemojen mukaan sekä lasten toivomuksien perusteella. Harjoittelemme lauluesityksiä, joita esitämme mm. omissa juhlissamme sekä vierailuilla eri yhteistyökumppaneiden luona. Mahdollisuuksien mukaan käymme erilaisissa musiikkitapahtumissa.
Kulttuuri näkyy arjessa satujen, tarinoiden, lorujen ja näytelmien muodossa. Lapsille luetaan, he tutkivat ja lukevat kirjoja itsekseen ja heitä sadutetaan säännöllisesti. Pienryhmissämme lapsille luetaan, heitä sadutetaan ja pelataan erilaisia pelejä.
Käymme Nummen kirjastossa n. kerran kuukaudessa ja kuuntelemme satulevyjä. Aamupiireissä luetaan useasti loruja sekä keskustellaan perheitä ja lapsia askarruttavista ajankohtaisista uutisista. Mediakasvatus tulee esille paitsi keskusteluissa, myös vuosittain pidettävässä mediaviikossa. Aiheina ovat tällöin uutiset, lööpit, mainokset, ohjelmat, elokuvat, lehdet ja radio. Lisäksi mediakasvatus on mukana myös turvataidossa.
Tutustumme pari kertaa vuodessa Brinkkalan ullakolla erilaisiin näyttelyihin, käymme kirkossa kerran pari vuodessa ja teatterissa, elokuvissa, kulttuurikeskuksen toiminnoissa sekä lähiympäristön erilaisissa riennoissa. Päiväkodissa on roolivaatteita, kankaita lasten leikkeihin sekä käsinukkeja, joiden avulla lapset voivat suunnitella ja toteuttaa omia näytelmiä. Toteutamme myös aikuisten esittämiä sekä lasten omista saduista tehtyjä näytelmiä. Sadut ja näytelmät lisäävät lasten sanavarastoa, he oppivat ilmaisemaan itseään, keskustelemaan ja keskittymään kuunteluun. Erityisen tärkeää tämä on maahanmuuttajalapsille. Vuorovaikutuskin kehittyy, kun tehdään yhdessä ja opetellaan ottamaan myös toiset huomioon. Toisiin kulttuureihin tutustumme kerran kuukaudessa monipuolisesti mm. leikkien, musiikin ja juhlien kautta.
Lapset tutkivat kaiken aikaa; lehdellä näkemäänsä leppäkerttua, mihin se kulkee vai lähteekö se lentoon ja kuinka monta pilkkua sillä on tai kuinka monta palikkaa voi laittaa päällekkäin ennen kuin torni kaatuu. Lasten kanssa oleva aikuinen kannustaa lasta menemällä lasten ihmettelyyn mukaan yhdessä kokeilemaan ja tutkimaan; ”saisko siitä tornista tehtyä näillä erilaisilla palikoilla vielä hiukan isomman” jne. Aikuinen antaa tarvittavat välineet, esimerkiksi eläinkirjan, kun lapsi kyselee eläimistä ja sitä voidaan katsoa yhdessä lapsen kanssa tai vaikka koko ryhmän yhteisessä tuokiossa. Lapsille annetaan myös aikaa ja tila, mutta tärkeintä on mahdollisuus.
Lapsilla on käytössään paljon erikokoisia palikoita, legoja sekä isoja että pieniä, palapelejä jne. Näiden avulla matemaattiset käsitteet tulevat luontevasti tutuksi.
Linnoja rakenneltaessa käytetään erimuotoisia palikoita. Aamupiirissä tutkitaan aikaan liittyviä käsitteitä: tänään, eilen, huomenna sekä esimerkiksi päivien, viikonpäivien, kuukausien ja vuodenaikojen lukumäärää. Laululeikkien avulla harjoitellaan mm. hahmottamista & sijaintia: edessä, takana, nopeasti, hitaasti, yläpuolella, alla... Eri kulttuuritaustoja omaava lapsiryhmä antaa hyvän mahdollisuuden pohtia, mitä tarkoittavat käsitteet samanlainen – erilainen.
Lähiympäristöön tutustutaan viikoittain. Metsässä syntyvät usein spontaanit opetustilanteet, kun lapset kyselevät ja ihmettelevät luonnossa näkemiään eläimiä ja kasveja. Niiden tutkiminen jatkuu usein päiväkodissa, kun selvitellään mikä sieni tai kukkanen siellä metsässä tulikaan nähtyä. Nämä luontoelämykset näkyvät myös lasten piirustuksissa, maalauksissa ja omissa saduissa. Käytössämme on luontolaatikko, joka sisältää vuodenaikojen mukaiset tehtäväkansiot ja niissä tarvittavat materiaalit. Laatikosta on helppo ottaa mukaan erilaisia tehtäviä avuksi luonnon tutkimiseen ja huomioimiseen.
Luontoa kunnioitetaan harjoittelemalla rauhallista ja hiljaista kulkemista metsässä, ympäristöä vaalitaan jättämällä kukat ja oksat metsään. Keräämme vain maassa olevia oksia, emme taita puista ja pensaista. Pyrimme toimimaan vihreän lipun – periaatteiden mukaisesti sekä kierrättämään mahdollisimman paljon. Luonto- ja ympäristökasvatuksesta vastaamme yhdessä.
Vuosittain keskustellaan omasta historiasta: perheestä ja suvusta sekä tehdään sukupuut seinälle, johon lapset joko piirtävät perheensä kuvan tai tuovat kotoa valokuvia. Suomen historiaan perehdymme mm. vierailemalla Kuralan Kylämäessä ja käsityöläismuseossa ja itsenäisyyspäivänä askartelemalla suomen lippuja sekä keskustelemalla itsenäisyydestä. Maahanmuuttajataustaiset lapset askartelevat vanhempiensa synnyinmaan liput.
Vietämme vuoden aikana seuraavia juhla- ja merkkipäiviä: lasten syntymäpäivät, ystävänpäivää, vappua, äitienpäivää, isänpäivää, itsenäisyyspäivää ja joulua. Maaliskuussa vietämme isovanhempienpäivää, jolloin isovanhemmat ovat tervetulleita päiväkotiin viettämään aikaa lasten kanssa. Lastenoikeuksien päivänä järjestämme juhlat, jonka lapset suunnittelevat välipalaa myöten, ja he myös päättävät mitä lauluja lauletaan ja leikit, joita leikitään. Äitien- ja isänpäivänä askartelemme vanhemmille jotain henkilökohtaista ja tarjoamme aamulla juhlakahvit ja kakkua. Itsenäisyyspäivänä pidämme linnanjuhlat, joissa Presidentti ja hänen puolisonsa ottavat vastaan juhlavieraat.
Opetamme lapsille hyviä käytöstapoja koko ajan arjen toimintojen yhteydessä. Tulo- ja lähtötilanteissa vaadimme, että lapset tervehtivät kääntyen aikuiseen päin. Vieraiden tullessa harjoittelemme kättelemistä. Opetamme lapsia huolehtimaan yhteisistä ja omista tavaroista sekä vaatteista niin, että ne pysyvät ehjinä eivätkä häviä. Harjoittelemme myös kohteliasta puhetapaa ja puutumme esimerkiksi kiroilemiseen heti.
Ruokailussa kiinnitämme huomiota hyviin pöytätapoihin, joihin kuuluu hiljainen keskustelu pöytäkunnittain eli ei huudella toisiin pöytiin, istuminen rauhallisesti jalat pöydän alla eikä puhuta ruoka suussa. Opettelemme yhdessä pyytämään kauniisti, kun tarvitsemme apua. Harjoittelemme haarukan ja veitsen käyttöä jo pienestä pitäen.
Ruokailussa estetiikka näkyy kauniisti esille laitetussa ruoassa ja hyvältä näyttävä ruoka maistuukin paremmalta. Ruoka-apulaiset kattavat ruokailuvälineet valmiiksi servetin kera jokaisen omalle paikalle.
Toimintaympäristömme on värikäs ja inspiroiva. Seinillä on aina esillä lasten piirustuksia ja askarteluja. Kaikki saavat omia askartelujaan näytille ja tätä kautta arvostusta työlleen. Rikkinäiset huonekalut ja tavarat korjataan tai tarvittaessa poistetaan heti. Ympäristö pidetään siistinä ja ylimääräiset tavarat kaapeissa, jotta esteettisyys säilyy.
Toisten huomioonottamiseen kasvaminen tapahtuu itsensä ja toisten kunnioittamisen kautta. Ellei ensin kunnioita itseään ja hyväksy itseään sellaisena kuin on, ei voi myös kunnioittaa toisiakaan. Ja ellei kunnioita, ei pysty ottamaan toista huomioon välittävänä, tuntevana ihmisenä. Tämän vuoksi pyrimme vahvistamaan lasten minä-kuvaa, antamaan positiivista palautetta. Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelma auttaa kartoittamaan jokaisen lapsen henkilökohtaiset tuen tarpeet.
Tähän kuuluu myös erilaisuuden hyväksyminen, jokainen meistä on oma ainutlaatuinen yksilönsä huolimatta siitä miltä näyttää. Sama pätee aikuisiin: kunnioitetaan toisten tapoja tehdä työtä, vaikka se olisikin erilainen kuin oma. Meillä jokaisella on omat vahvuutemme annettavaksi ryhmän käyttöön.
Opettelemme päivittäin käytöstapoja, mitä voi tehdä ja mitä ei, mikä on oikein ja mikä väärin. Ristiriidat pyritään ratkaisemaan rakentavasti. Opetellaan anteeksi antamista ja anteeksi pyytämistä. Keskustellaan tilanteiden pohjalta.
Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio
Tutustumme kristilliseen tapakulttuuriin ja juhlapyhien perinteeseen suomalaisten lasten kanssa. Käymme vuosittain joulukirkossa ja kevätkirkossa. Pääsiäisenä askartelemme pääsiäisaskarteluja sekä jouluna tonttuja, enkeleitä ja kynttilöitä. Lasten kiinnostuksen mukaan keskustelemme näiden juhlapyhien merkityksestä. Joulun vietossa kunnioitamme jokaisen lapsen omaa kulttuuritaustaa. Vietämme joulujuhlaa, mutta eri kulttuuri- tai aatetaustaisille lapsille, jotka eivät saa osallistua joulun viettoon järjestämme muuta toimintaa täksi ajaksi. Tutustumme myös muiden uskontojen juhlapäiviin Halikolossa.
Päivähoitopäivä on kullekin lapselle omanlaisensa, mutta sisältää toistuvat rutiinit: aamupala, aamupiiri, ulkoilu, ruokailu, lepo, leikki, välipala ja taas ulkoilu. Lapsi tulee ja lähteen päivähoidosta vanhempien aikataulun mukaan.
Jokaisessa lapsen hoitopäivässä on vaihtelevasti seuraavia asioita:
v Isommilla toimimista aikuisen apulaisena ja muuta tärkeää työtä kaikkien hyvinvoinniksi ja viihtyvyydeksi.
v Tapa- ja siisteyskasvatusta ovat lähes kaikki kohtaaminen ja yhdessä toimiminen.
v Luonto- ja ympäristökasvatus on päiväkodeittain valitun työntekijän vastuulla, mutta kaikki osallistuvat kestävän kehityksen arvojen ja tapojen toteuttamiseen.
v Sadutusta toteutetaan monin eri tavoin, sillä se on lapsen kuulemisen välineenä monipuolinen ja merkittävä. Jokaista lasta sadutetaan säännöllisesti ja sadut kerätään omiin kansioihin.
v Musiikkihetkiä pidetään päivittäin, samoin liikunta-, leikki- ja askartelutuokioita.
v Harrasteryhmistä keskustellaan vanhempien kanssa ja niitä järjestetään lasten ja perheiden toiveiden mukaan.
v Päiväkodin arkea siivittävät retket ja juhlat vuodenaikojen mukaan. Vanhemmille tiedotetaan tulevista tapahtumista ja erityisesti retkille vanhemmat ovat tärkeä lisä työntämään rattaita ja auttamaan monin eri tavoin. Juhlia juhlistaa usein juuri vanhempien kiinnostus ja osallistuminen.
Aamupalaa tarjotaan lapsen tultua päiväkotiin kunkin yksilöllisen tarpeen mukaan eri vaihtoehtoineen klo 8.45 asti. Aamulla on aikaa omavalintaisille leikeille.
Klo 9 siirrytään omaan ryhmään ja aletaan valmistautua joko ulos lähtöön tai pidetään ohjattu toimintatuokio. Ulkoilua ennen käydään wc:ssä, jolloin tarkistetaan pienten vaipat ja tarvittaessa vaihdetaan. Kaikki pesevät aina kädet wc:ssä käynnin jälkeen, jotta hygieenisyys säilyy. Aikuiset pukevat pienet alle 2-vuotiaat ja kaikki muut pukevat itse mahdollisuuksiensa mukaan. Aikuiset kannustavat omatoimisuuteen ja auttavat tarvittaessa.
Ulkoilu tapahtuu omalla aidatulla pihalla tai kävelyretken merkeissä lähiympäristössä tai metsässä. Joskus teemme myös retkiä pidemmälle, esimerkiksi Halisten koskelle, Ruissaloon tai seikkailupuistoon. Näistä ilmoitetaan vanhemmille aina etukäteen ilmoitustaululla ja internetsivuillamme.
Kädet pestään ulkoilun jälkeen. Sitten siirrytään oman aikuisen kanssa omaan huoneeseen, jossa pidetään aamupiiri. Aamupiirissä käydään läpi kalenteri eli mietitään mikä vuosi, vuodenaika, kuukausi, viikonpäivä ja päivämäärä on, lausutaan kuukausiloru ja katsotaan millainen on sää sekä onko liputuspäivä. Aamupiiri on lauluja, loruja, musiikkia ja leikkejä sisältävä hetki, joka kokoaa kaikki yhteen. Sisältö valitaan niin, että jokainen lapsi pääsee osallistumaan jollakin tapaa ikätasonsa mukaisesti eli mukana on sekä helppoja, yksinkertaisia laululeikkejä tai esimerkiksi soittimilla soittamista pieniä varten että vähän pitempiä lauluja isommille lapsille. Lapset saavat myös paljon itse vaikuttaa sisältöön omilla toivomuksillaan. Isommat lapset saavat halutessaan vetää aamupiirin aikuisen avustuksella.
Aamupiirin jälkeen siirrymme ruokailemaan. Pöytiin istuuduttuamme lausutaan ruokaloru, jotta lapset rauhoittuvat tulevaan ruokahetkeen. Isommat lapset saavat toimia keittiöapulaisena ja vievät aikuisen annostelemat ruokalautaset lapsille. Apulaisena toimiminen on ollut yksi lasten toiveista. Ruokailuhetkessä meille tärkeitä asioita ovat: pöytätavat, estetiikka, puhtaat ruokailuvälineet sekä niiden oikeaoppinen käyttö, omien ruokailuvälineiden poisvieminen ja kiittäminen. Syömisen jälkeen jokainen vie omat ruokailuvälineensä niille varatuille paikoille ja kiittää oman ruokapöytänsä aikuiselle. Tämän jälkeen jokainen saa ksylitolipastillin. Ruokavaliossa huomioimme allergiat, vanhempien toivomukset sekä kulttuureista johtuvat rajoitukset.
Lepohetki alkaa wc:ssä käynnillä. Vauvat nukkuvat pääsääntöisesti ulkona vaunuissa. 1-4 –vuotiaille ja 5-6 –vuotiaille on omat nukkumahuoneensa. Kaikki lapset tarvitsevat säännölliset päiväunet, jotta jaksavat loppupäivän. Lepohetken aluksi kuunnellaan aikuisen lukema satu tai kuunnellaan satulevyä. Tämän jälkeen taustalla soi rauhallinen musiikki. Pienempiä silitellään, jotta he saavat kokemuksen turvallisesta ja hyväksyvästä kosketuksesta sekä rauhallisen hetken aikuisen kanssa. Heillä on myös mahdollisuus kieltäytyä koskettamisesta. Lapset saavat herätä ja nousta omaan tahtiinsa.
Lepohetken jälkeen ennen välipalaa on aikaa hiljaisille toiminnoille: pelaamiselle, muovailemiselle, piirtelylle jne. Välipala tarjoillaan n. klo 14.00, jonka jälkeen sään mukaan ulkoilemme tai jäämme sisälle leikkimään.
Iltapäivällä lapset saavat vapaasti leikkiä keskenään. Aikuiset jakavat lapset eri huoneisiin, jotta kaikilla on tarpeeksi tilaa ja omaa rauhaa leikkiä, kuitenkin huomioimalla lasten toiveet. Jokaisessa huoneessa on vähintään yksi aikuinen valvomassa lasten leikkiä ja hän auttaa tarvittaessa ohjaamaan leikkiä eteenpäin ja selvittämään ristiriitatilanteita sekä huolehtii turvalliset olosuhteet leikkimiseen. Tilanteen mukaan siirrymme vähitellen leikeistä vessan kautta pukemaan, pihalle leikkimään ja odottamaan vanhempien hakemista.
Halikolon yksikössä ei järjestetä esiopetusta. Esiopetus tapahtuu pienissä ryhmissä osana muuta päivähoitoa. Sateenkaari Kodon oma esiopetussuunnitelma liitetään varhaiskasvatussuunnitelman jatkoksi niinä vuosina, jolloin esiopetusta toteutetaan.
Esiopetusvuoden päätteeksi jokainen kouluun lähtijä saa esikoulutodistuksen, repun ja kirjeen yhteisestä ajasta. Esikouluaika on päivittäin klo 9-13.
Esikouluvuotena osallistutaan uimaopetukseen ja käydään tutustumassa tulevaan kouluun, jotta ajatus ” saattaen vaihdettava” toteutuu. Eskarilaiset saavat myös apulaistodistuksen kiitokseksi kokin auttamisesta.
Jaamme ryhmän pienempiin leikkiryhmiin. Lapsilla on myös mahdollisuus leikkiä eri-ikäisten kavereiden kanssa. Isommat tytöt esimerkiksi haluavat välillä olla mukana hoitamassa pieniä ja leikkimässä heidän kanssaan. Toisaalta kun pienimmät ovat eri huoneessa, isommat saavat leikkiä rauhassa. Leikki- ja toimintavälineet säilytetään niille varatuissa kaapeissa. Aikuiset varmistavat, ettei liian pieniä osia sisältäviä välineitä ole pienten lähettyvillä.
Yksi perusajatuksistamme on avoimuus; meillä on aina avoimet ovet, toimintaamme voi koska tahansa osallistua tai istua juomaan kupin kahvia tai teetä.
Pienen yksikön etuna on joustavuus. Lapset voivat tarvittaessa jättää kesken jääneet leikit päivän lopussa paikoilleen ja jatkaa aamulla. Perheiden kanssa neuvotellaan joskus hyvinkin yksilöllisistä toimintatavoista ja periaatteista lasten kasvatuksen suhteen.
Tänä vuonna päivähoitotyömme tärkein teema on KUULE MUA. Halikolon päiväkodissa vuoden 2011 teemaa ”Kuule mua! Päivähoito lapsen silmin” lähestytään lapsien, vanhempien ja työntekijöiden näkökulmasta. Vuoden 2011 aikana Halikolossa keskitytään sadutukseen ja lapsen kuulemiseen kuvataiteen keinoin. Päivittäin aamupiirissä lapsien toiveita ja tarpeita kartoitetaan. Vanhempien kuuleminen alkaa vanhempainillasta, jossa käsitellään heidän ajatuksiaan ja huolenaiheitaan päivähoitoa koskien. Tämän lisäksi kaikilla on mahdollisuus tenavatunteihin, joissa lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet kuullaan.
Yhteenvetona edellisistä kokoonnumme työntekijöiden kanssa tarkentamaan omaa käytäntöämme. Pyrimme vuoden 2011 aikana jäsentämään omaa toimintaamme niin, että työntekijöiden ammatilliset vahvuusalueet toiveineen ja tarpeineen hiotaan yhdessä entistäkin paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi. Työntekijöitä kuullaan niin yhteisissä kokoontumisissa kuin henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa.
Tämän lisäksi jatkamme aikaisemman vuoden teemaa kiireettömyys, koska koemme sen hyvin tärkeiksi. Annamme aikaa lapsille ja sitä kautta arvostamme sekä heitä että omaa työtämme. Tärkeintä mitä voimme lapsille antaa, on läheisyys lasten ehdoilla; kuuntelevat korvat, lämpimän sylin, iloiset juttuhetket, lohduttavat silitykset. Tähän tarvitsemme kiireetöntä yhdessäoloa. Kaikkien ei tarvitse olla kaikkialla yhtä aikaa, mutta jokainen tarvitsee aikaa omalle ainutlaatuisuudelleen.
Vanhempien mielestä kiireettömyys on mm. sitä, että:
- annetaan lapsille aikaa pukea
- puhutaan rauhallisesti
- kuunnellaan loppuun asti
- vanhemmille kerrotaan kiireettömästi päiväkodin asioista
- muistetaan kulttuurierot
- annetaan aikaa syödä rauhassa ja nukkua tarpeeksi kauan
- ei keskeytetä hyviä leikkejä
- retkeillään rauhassa
- turvallista kulkemista
- annetaan lasten leikkiä, kokeilla ja tehdä
Kohtaaminen on avainsana aina tavatessamme perheitä ja vanhempia. Kohtaamisen tärkeyttä ei voi koskaan liiaksi korostaa. Jokainen ihminen, jonka kohtaamme on ainutlaatuinen ja ainutkertainen ja häneen on asennoiduttava sellaisena. Kun keskustelemme lapsen tai vanhempien kanssa, meillä on oltava aikaa kuunnella ja meidän on keskityttävä juuri sen lapsen/vanhemman olemassaoloon juuri sillä hetkellä.
Tämän vuoksi on tärkeää työntekijänä huolehtia, että esimerkiksi tutustumishetkellä tai tenavatuntiin on varattu tarpeeksi aikaa ja että ympäristön puitteet ovat rauhalliset sekä leppoisat. Perheiden kanssa työtä tehdessä etsitään suuntaa perheen omista voimavaroista ja korostetaan myönteistä asennetta. Ketään ei vaadita väkisin positiivisen ajattelun avulla kääntämään epäkohtia parhain päin, vaan kannustetaan etsimään omasta lähiympäristöstä aidosti hyvät puolet. Toiminnassa viestitämme kunnioittavamme lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja huomioiduksi häiriöttä, kun keskitymme siihen mitä hän sanoo.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli hoito- ja kasvatussuunnitelma (liite 3) tehdään yhdessä vanhempien kanssa tenavatunnilla heti hoitosuhteen alussa, noin kaksi viikkoa, mutta enintään kuukausi hoidon aloituspäivästä. Suunnitelmaan kirjataan perheelle tärkeitä asioita arkipäivän hoidossa ja kasvatuksessa eli niitä asioita, miten vanhemmat toivovat toimittavan hoitoon tuomis- ja hakutilanteissa, ruokailutilanteissa, päivälevon, pukeutumisen ja ulkoilemisen suhteen. Suunnitelmassa on tilaa myös muille tärkeille asioille ja toiveille. Suunnitelmaan kuvataan lapsen luonteenpiirteitä, taitoja ja osaamista, tuen ja kannustuksen tarpeita sekä hänen elämässään olevia tärkeitä ihmisiä. Lisäksi on kohta, johon vanhemmat kirjaavat toiveitaan perheen ja päiväkodin välisestä yhteistyöstä sekä siitä, miten he haluavat vaikuttaa ja osallistua päiväkodin toimintaan. Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä, on sivu, jolle kirjataan lapsen oman kertoman mukaan missä hän kokee olevansa taitava ja mitä hän ei ihan vielä osaa, mutta haluaisi oppia sekä kertoo itse läheisistä ja tärkeistä ihmisistään. Lopussa on paikka lapsen piirrokselle tai valokuvalle omasta itsestään.
Suunnitelma käydään läpi, tarkistetaan ja päivitetään kerran vuodessa tenavatunnilla, joka järjestetään lapsen syntymäkuukauden aikana. Lapsi saa osallistua tenavatuntiin, jos yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa niin sovitaan. Perhe voi pyytää tenavatunteja myös tarvittaessa useammin. Työntekijä kirjaa tenavatunnilla puhutut asiat perhetyö-seloste lomakkeelle. Näin myös ne asiat tallennetaan, joita ei kirjata varsinaiseen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan.
Perhe päättää itse haluavatko he toimittaa hoito- ja kasvatussuunnitelman lapsen siirtyessä toiseen päivähoitopaikkaan, esiopetukseen tai kouluun vai vievätkö he tiedon suullisesti. Päätöstenavatunnilla sovitaan myös niistä asioista, joista työntekijä voi kertoa verkostoyhteistyöpalavereissa, esimerkiksi esikouluun siirtyvän lapsen tiedoista ja taidoista tulevalle esiopettajalle / koulun oppilashuoltotyöryhmälle.
Erityistä tukea tarvitsevat lapset toimivat samassa ryhmässä yhdessä muiden lasten kanssa. Heille laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä kaupungin kelton kanssa, joka liitetään hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Tarvittaessa pyydetään esimerkiksi toiminta- tai fysioterapeutti käymään säännöllisesti kuntouttamassa lasta päivähoitopäivän aikana päiväkodissa. Häneltä tai kiertävältä erityislastentarhan-opettajalta voidaan pyytää kuntoutusohjeita henkilökunnalle, jotta kuntoutusta voidaan toteuttaa joka päivä kokonaisvaltaisesti ja säännöllisesti. Vanhemmilta pyydetään aina kirjallinen lupa, että lapsen asioista voidaan keskustella muiden tahojen kanssa
Pystymme paremmin edistämään perheiden hyvinvointia, kun päivähoidon työntekijät ja muut perheiden kanssa toimivat ammattilaiset tekevät yhteistyötä. Näin tukemalla moniammatillisesti vanhempia, annamme myös heille voimia tukea lapsensa kasvua, kehitystä ja oppimista. Tarvittaessa koolle kutsuttava verkostopalaveri auttaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja hänen perheensä kanssa yhteistyötä tekeviä tahoja päättämään tuen tarpeesta ja toimenpiteistä kuntoutuksen suhteen. Tällä pyritään saamaan lapselle paras mahdollinen apu, jonka hän voi saada, jotta kehitys ei vaarantuisi. Vanhemmat ovat aina mukana näissä tapaamisissa. Maahanmuuttaja perheille hankitaan vanhempien pyynnöstä tai työntekijän suosituksesta tulkki.
Työntekijöidemme kokemus ja koulutus perhetyöstä auttaa kaikkien, mutta erityisesti erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Perhetyön tavoitteena on tukea perhettä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat pääsevät kehittymään vaikeammiksi. Tarkoituksena on antaa lapsiperheille matalan kynnyksen, ennaltaehkäisevää henkistä tukea sekä luottamuksellista keskusteluapua. Tarjoamme siis paikan ja aikuiset, jotka ovat perheille jo tuttuja lasten hoitopaikan myötä. Olemalla avoimesti sekä kiireettömästi vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa osoitamme olevamme aina käytettävissä, jos perheet haluavat keskustella jostakin. Lisäksi jokaisella päivähoidon työntekijällä on velvollisuus ottaa selvää asioista, joihin hän ei osaa vastata ja tarvittaessa myös osattava ohjata perhe eteenpäin.
Halikolossa pystymme perhetyön avulla auttamaan perheitä, joilla on vanhemmuuteen, kasvatukseen, perhe-elämään tai parisuhteeseen liittyviä tuen tarpeita ja jotka ovat väsyneitä omassa elämäntilanteessaan. Avun tarve saattaa olla myös hyvin arkinen, käytännön asioihin liittyvä, varsinkin maahanmuuttajaperheissä; joissa vanhemmat voivat tarvita apua erilaisten hakemusten ja lomakkeiden täyttämisessä tai asiapapereiden tekstin selventämisessä. Usein silloin myös perheen lapset tarvitsevat apua kielen ymmärtämisessä ja puheen tuottamisessa.
Positiivinen, kannustava ja rakentava yhteistyö on perhetyötä, koska se antaa perheelle kokemuksen hyväksynnästä ja onnistumisen kokemuksia omassa kasvatustyössään. Se syventää kodin ja päivähoidon yhteistyötä, rakentaa luottamuksellista suhdetta ammatti-ihmisen ja vanhemman välille, jolloin pystymme yhdessä vaikuttamaan lapsen myönteiseen kasvuun ja tulevaisuuteen.
Perhetyössä emme tee ja ratko asioita perheen puolesta. Jokaisen on tehtävä työ oman elämänsä puolesta. Me voimme kuitenkin auttaa perheitä katsomaan ympärilleen uusin silmin. Ei ole olemassa toivotonta tilannetta, eikä ihmistä, jolla ei olisi mahdollisuutta.
Lisäksi työntekijät kokoontuvat tarpeen vaatiessa perhetyöiltaan keskustelemaan moniammatillisesti päivähoidossa olevien perheiden tilanteista. Paikalla on tällöin perhetyön ammattilaisista Henna Junttila tai Saara Suvitie, jotka molemmat ovat mahdollista kutsua paikalle myös tenavatunnille.
Tenavatunneilla keskustellaan monenlaisista asioista; tavallisista päivittäiskuulumisista ja kasvattamisesta aina lastensuojeluasioihin. Kaikki vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä päästessään keskustelemaan rauhassa lastensa asioista. Huolen voi tarvittaessa ottaa puheeksi työntekijä tai vanhempi itse. Ottaessaan huolen puheeksi työntekijän on oltava hyvin hienovarainen, mutta kuitenkin suora. Kannattaa välttää voivottelua ja sen sijaan kuunnella, kertoa oma mielipide ja näkemys rehellisesti. On hyvä käyttää minä - viestejä; ”minä olen huomannut, että..”, ”minusta tuntuu, että..” tai ”voin olla väärässäkin, mutta minun mielestäni..”. Huolen puheeksi otto on joskus hyvin vaikeaa, mutta aina 100 %:n välttämätöntä lapsen edun kannalta. Tenavatunnilla on tärkeää ottaa aina esille myös lapsen elämän hyviä asioita ja pyrkiä näin vähentämään mahdollista ongelmakeskeisyyttä. Voimme esimerkiksi pyytää vanhempia pitämään lapsensa elämästä hyvien hetkien päiväkirjaa. Sen voi tehdä iltaisin ennen nukkumaanmenoa rauhallisella ajalla. Päiväkirjaan voi kirjata kaikki päivän hyvät asiat: mitä lapsi on nähnyt, kuullut, kokenut ja oppinut, keitä hän on kohdannut ja kenen kanssa leikkinyt. Samaa hyvään keskittymistä voi ohjata käyttämään myös aamuisin pyytämällä vanhempia yksinkertaisesti kiittämään. Kiittämään lapsesta ja siitä, että hän saa herätä siihen aamuun ja uusiin mahdollisuuksiin. Lapset ovat joskus meille kaikille liian itsestään selviä ja on hyvä itse kunkin herätä huomaamaan, että näin ei pitäisi olla.
Kun vanhempien kanssa on keskusteltu huolesta tenavatunnilla ja tilanne silti jatkuu ennallaan, niin otetaan yhteyttä sosiaalityöntekijään ja pidetään verkostopalaveri. Seuraavissa lastensuojeluasioissa soitetaan asiakkaan ohjaukseen ja neuvontaan (ASO), p:2526001, ellei kumpaakaan / toista vanhempaa tai varahakijoita saada kiinni puhelimitse kahteen tuntiin ja tehdään lastensuojeluilmoitus sekä pienten lasten vastaanottokotiin ja sovitaan lapsen viemisestä sinne
-lasta ei ole tultu hakemaan päiväkodista sulkemisaikaan mennessä, jolloin soitetaan ensin toiselle / kummallekin vanhemmalle ja mahdolliselle varahakijalle, ellei ketään saada kiinni puhelimitse
-vanhempi on tullessaan päihteiden vaikutuksen alaisena ja sellaisessa kunnossa ettei lasta voi antaa hänelle, jolloin soitetaan toiselle vanhemmalle tai varahakijalle
Sosiaalipäivystys on paikka johon siis tehdään lastensuojeluilmoitukset: p:2626003 klo 8.30-16 tai tämän ajan ulkopuolella hätänumeroon 112 (josta ilmoitus toimitetaan sosiaalipäivystykseen). Sinne voi soittaa aina; silloinkin kun itse ei oikein ole varma pitäisikö lastensuojeluilmoitus tehdä vai ei. Siellä sosiaalityöntekijät päättävät kuultuaan päiväkodin työntekijän lausunnon, onko ilmoituksen tekeminen tarpeellista. Pienten lasten vastaanottokoti (p: 2625 972, Vähäheikkiläntie 5, 20700 Turku) taas on paikka, johon otetaan lapset joita kumpikaan vanhemmista ei esimerkiksi päihtymyksen vuoksi ole kykeneväinen hakemaan ja luotettavaa varahakijaa ei ole.
Päivähoidon perhetyö kokonaisuudessaan on tärkeä osa hyvää varhaiskasvatusta ja nopeaa puuttumista huoleen lapsen hyvinvoinnista. Se on perheistä huolehtimista lapsen edun vuoksi.
Maahanmuuttajaperheiden kanssa pidetään alkukeskustelu, jossa esitietolomakkeen avulla yhdessä keskustellen selvitetään tarkemmin perheen taustaa ja tarpeita hoidon suhteen. Vanhemmille annetaan tutustumis- tai aloituskäynnin yhteydessä myös ”Mitä sinun tulee ottaa huomioon, kun lapsesi aloittaa päivähoidon” – ohjelehtinen, jossa kerrotaan päivähoidon aloittamiseen liittyvistä arjen asioista, kuten sopivasta vaatetuksesta sekä käytännöistä mm. tuttipullojen ja vaippojen suhteen. (liite 4). Ohjeet on tarkoitettu vähän aikaa suomessa olleille ja ne on käännetty suomen kielestä englannin, somalian ja kurdin kielille, jotta mahdollisimman moni ymmärtäisi ohjeet. Tarvittaessa asiat käydään läpi tulkin välityksellä. Työntekijä tilaa tulkin paikalle.Yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa pystymme tarjoamaan useimmille maahanmuuttajaperheidemme äideille mahdollisuuden tulla päiväkotiin työharjoitteluun jopa useampien kuukausien ajaksi. Hoidossamme olevien tai olleiden lasten äidit ovat lähes kaikki olleet meillä vähintään kolme kuukautta saamassa kokemusta työelämästä ja ennen kaikkea tutustumassa yhteen suomalaiseen päivähoitomuotoon. Tämän avulla myös lapset ovat sopeutuneet päivähoitoon paremmin, kun oma äiti on ollut ensin mukana.Osa äideistä ja lapsista ovat olleet aktiivisia Opetuskoti Mustikan kävijöitä. Myös näiden perheiden sopeutuminen suomalaiseen päivähoitoon on ollut helpompaa.
7.1 Maahanmuuttajalapsen oman äidinkielen tukeminen
Oman äidinkielen opetuksen päävastuu on perheellä. Halikolon henkilökunnan tehtävänä on korostaa vanhemmille oman äidinkielen merkitystä lapselle tärkeänä tunnekielenä. On myös tärkeää muistaa, että oman äidinkielen osaaminen luo pohjan suomen kielen oppimisille. Osoittamalla kiinnostusta perheen äidinkieleen, osoitamme kiinnostusta myös perheeseen ja heidän kulttuuriinsa. Päiväkodissamme työskentelee monikulttuurisia työntekijöitä, harjoittelijoita ja opiskelijoita. Tämä luo mahdollisuuden esim. lapsen omankielisiin satuhetkiin. Meillä on ollut syksyn aikana kurdinkielisiä harjoittelijoita, jotka ovat toimineet tärkeinä linkkeinä kurdinkieltä äidinkielenään puhuvien lasten ja vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä ja varhaiskasvatuksessa. Pyrimme luomaan päiväkodin fyysisestä ympäristöstä enemmän monikulttuurisen esim. tekstiileillä, kuvilla ja muilla eri kulttuurien esineillä. Kuuntelemme myös muiden kulttuurien musiikkia. Perheitä kannustetaan käyttämään lapsen kanssa aina omaa äidinkieltään ja heille annetaan päiväkodilla laadittu tiedote oman äidinkielen merkityksestä. Tiedotteesta löytyy käytännön ohjeita siitä, miten perhe voi tukea lapsensa oman äidinkielen kehittymistä.
7.2 Suomen kielen opetus Halikolon päiväkodissa
Tällä hetkellä kielikerhoa järjestetään joka päivä päiväkodin arjessa. Kielen tukea tarvitsevat toimivat omana pienryhmänä, jossa on myös mukana ”tukilapsia”. Ryhmän toiminta suunnitellaan sekä toteutetaan huomioiden kielellisen tuen tarve. Toimintatuokioita suunnitellaan etukäteen kuukaudeksi kerrallaan. Teemojen aiheet saattavat vaihdella myös lasten omien kiinnostusten mukaan. Suomenkieltä harjoitellaan leikkien, laulujen, satujen, lorujen ja pelien avulla. Ensiksi saatetaan käydä läpi yhdessä lyhyesti sanastoa leikin avulla esimerkiksi keittiösanastoa pelaamalla muistipeliä, jonka jälkeen leikitään kotileikkiä. Vapaassa leikissä lapset saavat käyttää opittuja sanoja ja oppivat nopeasti myös toisiltaan. Lasten kielen arvioinnissa käytetään apuna erilaisia kielitason arviointiin kehitettyjä testejä (mm. kettutesti), jonka tekee tarvittaessa kiertävä erityislastentarhanopettaja.
7.2.1 Kielikerhon tavoitteet
v Lapsi oppii kielen perusteita niin, että pystyy toimimaan muiden lasten kanssa
v Lapsi pystyy osallistumaan leikkeihin mahdollisimman täysipainoisesti ja olemaan aktiivinen leikkijä
v Lapsi ymmärtää ohjeita ja pystyy toimimaan ja luomaan ohjeiden mukaan
v Lapsi kykenee vuorovaikutukseen muiden lasten ja aikuisten kanssa
v Lapsi pystyy kielellisesti ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan
v Lapsi kykenee kertomaan tarpeistaan
v Lapselle pyritään luomaan kielellisen osaamisen pohjaa ja lisäämään sanavarastoa esikoulua ja koulumaailmaa varten
v Pyritään vahvistamaan lapsen itsetuntoa ja luodaan tilanteita, jossa lapsi voi saada onnistumisen kokemuksia
7.2.2 Suomen kielen toteuttamistavat ja keinot
v toiminta pienryhmässä, jossa mahdollisuus huomioida lapsi yksilöllisenä oppijana
v oikea aktiivisen kielen opettelun aloittamisikä (n.4v)
v oikean mittainen opetustuokion kesto (ei liian kauan kerrallaan, koska lapsi ei jaksa keskittyä)
v käytetään lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita
v otetaan lapsen huomio, kun puhutaan hänelle
v huomioidaan eri tasoiset oppijat
v toistetaan asioita
v kerrotaan ääneen koko ajan, mitä tehdään
v annetaan aktiivisesti positiivista palautetta
v pyritään kehittämään ja luomaan innostavia ja hauskoja oppimisen välineitä
v muistetaan huumori
v annetaan lapsen oppimiselle aikaa
Opetuksen välineitä:
v kielen opetukseen kehitetyt pelit ja muut pelit
v lorut, sadut, sanasäkit
v musiikki: rytmittely, laulut, soittimet, äänet, hiljaisuus
v kuvat ja värit
v kuvakortit
v leikki sisällä ja ulkona lelut
Lapset ovat luovia, joten tuetaan paljon itse tekemistä!
Kuvaa sen prosessin, joka alkaa siitä kun perhe tulee ensimmäistä kertaa päiväkotiin tutustumaan.
v Kaikki työntekijät osaavat vastaanottaa uuden perheen, esitellä Sateenkaari Kotoa ja tietävät oman päiväkodin hoitopaikkatilanteen.
v Jos ensikontakti on puhelimitse, vastaaja pyytää perhettä käymään.
v Työntekijät valitsevat keskuudestaan omahoitajaehdokkaan, joka ottaa perheen tutustumiskäynnillä vastaan. Hänellä pitää olla riittävästi aikaa varattuna, jotta ehtii vastata rauhassa perheen kysymyksiin. Hän esittelee henkilöt ja paikat, kertoo toiminnasta ja sisällöistä. Vanhempia pyydetään viettämään aikaa päiväkodissa yhdessä lapsen kanssa.
v Lapselle esitellään tilat, kaverit ja toimintaa lapselle soveltuvalla tavalla, sekä annetaan tarvittaessa aikaa ja rauhaa tutustua.
v Annetaan perheelle yhdistyksen yhteustiedot ja ohjataan käyttämään Sateenkaarikoto ry:n internet –sivuja (www.sateenkaarikoto.fi)
Tässä kohtaa vanhemmat tekevät ostopäätöksen :)
Hoitosopimuksen tekoon varataan erikseen aika, jolloin tarjotaan myös kahvit tai teet.
Vanhemmille annetaan Lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmalomake tutustuttavaksi ja palautettavaksi päiväkotiin hoidon aloittamisen yhteydessä sekä Kasvatuskumppanuus päiväkodissamme-tiedote (liite 5), maksutiedote ja tarvittaessa lääke- ja ruoka-ainelomakkeet.
Janina laatii hoitosopimuksen (liite 2) yhdessä vanhempien kanssa ja kertoo jäsenyydestä, esittelee toimintaa, kertoo hoitomaksuista, maksukäytännöistä, esittelee toimihenkilöt ja hallituksen, kertoo laatutyöstä ja vanhempainryhmistä sekä tavoista, joilla vanhempi voi osallistua.
Omahoitaja pyytää vanhemmilta luvat kuvata ja haastatella lasta tiedotusvälineille tai omaan opiskelu- ja esittelykäyttöön sekä luvan osallistua retkille.
Perhe sitoutuu kasvatuskumppanuuteen, liittyy Sateenkaari Koto ry:n jäseneksi, maksaa jäsenmaksun vuosittain ja päivähoitomaksun kuukausittain.
Omahoitaja valmistelee lapsen tulon tekemällä hänelle tilaa ja oman paikan (vaatelaatikko, sadevaatenaulakko, kenkäpaikat eteisestä ja saapastelineestä, ruokapaikka, lepopaikka, aamupiiripaikka) huolehtii ryhmään ja toimintaan perehdyttämisestä, ryhmän tutustumisesta uuteen lapseen ja ystävyyssuhteiden luomisesta, vanhempien opastamisesta ja ensimmäisestä Tenavatunnista sopimisesta. Se pidetään kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta. Tällöin tehdään yhdessä lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma eli hoito- ja kasvatussuunnitelma ja keskustellaan, miten hoidon aloittaminen on sujunut.
Perhe noudattaa hoitosopimuksen asioita ja huolehtii, että lapselle on riittävät ja nimikoidut varusteet päivähoitopäivään. He kertovat omahoitajalle lapsen elämään vaikuttavista asioista mm. allergiat, lääkitykset, erityisruokavaliot, hänen iloistaan ja murheistaan sekä heidän omista toiveistaan hoitopäivään ja / tai paikkaan liittyvissä asioissa. Vanhemmat osallistuvat vanhempainiltoihin, Tenavatunteihin ja kaikkiin lapsen hyvinvointia ja viihtyvyyttä lisääviin tapahtumiin päivähoidon ympärillä oman perheensä tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Alkuvaiheessa vanhemmille on tärkeää, että hoito on joustavaa ja työntekijät pystyvät tekemään kompromisseja, jotta lapsen sopeutuminen uuteen paikkaan sujuisi mahdollisimman helposti.
Vanhemmat ovat aina tervetulleita osallistumaan lapsen päivään. Jos vanhempi haluaa keskustella pidempään työntekijän kanssa, hän sopii Tenavatunnin. Näin keskustelulle voidaan varata riittävä aika.
Lomaa perheet viettävät oman aikataulunsa mukaan. Päiväkodit ovat kiinni aina joulun ja uudenvuoden välisen viikon sekä kesäaikaan vähintään kaksi viikkoa. Tällä taataan lapsille ja työntekijöille riittävä irtaantuminen arkisesta aherruksesta. Mikäli hoidon tarvitsijoita on tarpeeksi, yli 5 lasta, voidaan sopia päivystyksestä Ketunpesän tai Lyckobon kanssa.
Luottamus on yksi kasvatuskumppanuuden kulmakivistä, ellei perhe luota hoitohenkilökuntaan, ei todellista kasvatuskumppanuutta ja avointa hoitosuhdetta voi muodostua ja tämä vaikuttaa aina myös lapseen.
Vanhempien ja työntekijöiden yhteisiä laatuiltoja järjestetään kerran vuodessa. Siinä keskustellaan kaikille tärkeimmästä asiasta, lapsista ja siitä miten voisimme heitä yhdessä parhaiten hoitaa. Vanhemmat ovat kokeneet tärkeiksi asioiksi turvallisuuden, kasvatuksen hyvien tapojen ja tekojen oppimiseen sekä leikin. Myös pienet esiopetusryhmät koetaan positiivisena. Lasten mielestä leikkiminen on kivaa ja varsinkin ulkona. Maahanmuuttajavanhemmat ovat pitäneet tärkeänä sitä, että vaikka lapsia on monesta kulttuurista, he silti leikkivät yhdessä. Kaikki ovat myös toivoneet, että lapset puhuisivat päiväkodissa suomen kieltä, jotta sanavarasto ja puhe kehittyisivät pikku hiljaa.
Omahoitaja järjestää yhdessä oman lapsiryhmän kanssa lähtevälle lapselle läksiäisjuhlat, esimerkiksi aamupiirissä tai iltapäivällä omana hetkenään sekä kutsuu vanhemmat mukaan.
Sen lisäksi Päätöstenavatunnilla arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa päivähoidossa kuljetun matkan eri puolia ja saadaan päiväkodille palautetta tulevaa kehittämistyötä ajatellen. Tällöin perhe saa lapsen Kasvun Kansion, lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja kaikki lapsen omat tavarat päiväkodista. Perheelle annetaan täytettäväksi lähtöarviointilomake (liite 5).
Toivottavasti perhe antaa osoitteensa, jolloin yhteydenpitoa voidaan hetki jatkaa. Jokaiselle lähtevälle lapselle lähetään vähintään yksi kirje tai kortti kuukauden kuluessa lähdöstä. Lapsi oppii näin hyvästelemää kaverinsa ja saa ryhmältään matkaevästä.
Pääsääntöisesti päiväkotimme tekevät yhteistyötä Sateenkaari Koto oy:n muiden päiväkotien kanssa. Tämä pitää sisällään ennen kaikkea yhteiset Sateenkaari Koto oy:lle ominaiset toimintalinjat, jotka on esitelty tämän varhaiskasvatussuunnitelman alussa.
Koska päiväkotimme ovat Turun kaupungin palvelusetelipäiväkotituottajia, päiväkodin johtaja osallistuu Turun kaupungin järjestämiin aluekokouksiin. Hän tuo sieltä terveiset ja tarvittavan informaation työntekijöiden tietoisuuteen. Lisäksi hän osallistuu esiopettajan ominaisuudessa alueen kunnallisiin esiopetuspalavereihin. Hän osallistuu myös koulujen oppilashuoltokokouksiin, joissa käydään läpi esiopetuksesta kouluun siirtyvien lasten asioita.
Kaupungin kiertävä erityislastentarhanopettaja tekee esikoululaisillemme koulukypsyystestejä ja toimii muutenkin apuna erityistä tukea tarvitsevien lasten asioissa.
Päiväkodeissamme tehdään perhetyötä, joten toimiva yhteistyö lastensuojelun työntekijöiden kanssa on oleellista. Järjestämme tarvittaessa verkostotapaamisia esim. sosiaalityöntekijöiden, pienten lasten vastaanottokodin, A-klinikan ja perheneuvoloiden työntekijöiden kanssa, joissa yritetään yhdessä löytää ratkaisuja perheiden mahdollisiin ongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn.
Yhteistyö työvoimatoimiston kanssa on tuonut päiväkodeille työharjoittelijoita. Ammatillisista kouluista, mm. Turun Ammattikorkeakoulu, Turun AKK, Kristillinen opisto ja Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, tulee lisäksi säännöllisesti opiskelijoita tutustumaan työelämään. Opinnäytetöiden kautta teemme jatkuvaa arviointityötä päivähoidon laadun suhteen. Oppisopimustoimiston kanssa olemme kehittäneet työyhteisöllemme räätälöityjä koulutuksia.
Yksityisiä yhteistyötahoja ovat muiden yksityisten päiväkotien ohella Turun seudun yksityisten päiväkotien yhdistys, Suomen logoterapiayhdistys, Suomen Vanhempainliitto, Varsinais-Suomen perheterapiayhdistys, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry ja Turun seudun yksinhuoltajien yhdistys sekä tietysti omien projektien työntekijät.
Jokaisella päiväkodillamme on oma yksikkökohtainen pelastussuunnitelma, jotka vuosittain tarkastetaan palotarkastajan toimesta. Päiväkodin henkilökunta on perehdytetty pelastussuunnitelmaan, myös kaikki uudet työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat perehdytetään.
Vuoden 2006 aikana Halikolon lapset osallistuivat yhteistyössä pelastuslaitoksen ja Valoaurinko – lastenkulttuurin taitotalon kanssa pelastus-dvd:n tekoon. Dvd:llä kuvataan käytännön turvallisuuteen liittyviä asioita; mitä tehdä, jos löytää tulitikut, miten toimin kynttilän kanssa tai jos syttyy tulipalo. Siinä käydään läpi vaiheet ennaltaehkäisystä ensisammutukseen ja hälytyksen tekemiseen. Dvd katsotaan vähintään kahdesti vuodessa ja pelastussuunnitelman mukaisia asioita harjoitellaan käytännössä kerran vuodessa.
Yksityisen päiväkodin toimintaa ohjaa ja valvoo kunta, jonka alueella se toimii. Kunnan päivähoitotoimistossa on henkilö, jolle voi myös päiväkotia koskevat epäkohdat tai puutteet kertoa.
Kunnioitamme jokaisen fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta.
Kiusaamista ennaltaehkäistään keskustelemalla lasten kanssa kiusaamisesta, tunteista ja itsehillinnästä. Lapsiryhmän tuntemus auttaa ryhmän aikuisia vahvistamaan lasten kaverisuhteita ja laittamaan eri huoneisiin ne lapset, jotka eivät tule toimeen keskenään. Samoin aikuiset ovat apuna toimeen tulemisen harjoittelussa.
Konfliktit käsitellään asianosaisten kanssa rakentavasti ja tehdään selväksi miksi jotain asiaa ei saa, eikä voi tehdä. Kiusaamiseen puututaan katkaisemalla kiusaamistilanne heti erottamalla kiusaaja ja kiusattava toisistaan. Kiusaaja laitetaan ensin rauhoittumaan jäähypenkille siksi aikaa, kun rauhoitellaan kiusattua. Jäähypenkillä voi miettiä rauhassa, mitä tuli tehtyä ja miksi. Tämän jälkeen molemmat otetaan yhdessä selvittämään asiaa. Opettelemme pyytämään ja antamaan anteeksi.
Tarpeen vaatiessa kutsumme lasten vanhemmat koolle ja puhumme asiasta yhteisöllisesti ja mietimme mitä asian eteen voisi tehdä kotona ja päiväkodissa. Vanhempien toiveet ja huolenaiheet otetaan yhteisesti lasten kanssa esille aamupiirissä ja erikseen pienryhmissä.
Sisällä kävellään rauhallisesti, koska juokseminen aiheuttaa turhia vaaratilanteita. Ovilla ei leikitä ja ovenkahvoissa ei roikuta, sängyt/sohvat ovat vain lepäämistä ja istumista varten. Rajaamme lasten liikkumisen keittiössä, toimistossa ja varastossa mahdollisimman minimiin. Näin lapset eivät pääse käsiksi vaarallisiin aineisiin ja laitteisiin. Pesuaineet ym. säilytetään lukollisissa kaapeissa tai yläkaapeissa lasten ulottumattomissa. Imurointi, lattioiden ja wc:den pesu hoidetaan lasten poissa ollessa. Jokainen työntekijä on vastuussa päiväkotinsa ympäristön pitämisestä siistinä ja siivottuna ylimääräisistä tavaroista.
Ruokailutilanteissa jokaisessa pöydässä lasten kanssa ruokailee vähintään yksi aikuinen, joka näin pystyy samalla opettamaan lapsia turvalliseen ruokailuvälineiden käyttöön ja tarkkailemaan sekä auttamaan syöttötuolissa istuvia lapsia.
Päiväkotiin saa tuoda oman pehmolelun, ”unikaverin” joka maanantai ja se viedään kotiin joko vaihtoon tai ulos tuulettumaan perjantaisin. Joskus voidaan erikseen sopia myös muiden lelujen tuomisesta päiväkotiin. Aikuinen tarkistaa silloin, että ne ovat päiväkotiin soveltuvia. Tavarat ovat kuitenkin perheen vastuulla myös päiväkodissa. Päiväkodissa lasten käytössä on iänmukaisia leikkitavaroita, alle 3-vuotiaille ei anneta isojen leluja, jotka saattavat olla heille vaarallisia. Lapset jaetaan leikkimään eri huoneisiin, jotta taataan leikki- ja toimintarauha kaikille ja turvallisuuden säilyminen.
Ulkona tarkkaavaisuutta vaatii siirtyminen päiväkodista leikkipihalle. Aikuiset varmistavat aina turvallisen siirtymisen kulkemalla ensimmäisenä, viimeisenä sekä niiden lasten kanssa, jotka eivät pärjää toisten lasten parina. Kävely- ja metsäretkillä noudatamme liikennesääntöjä ja yleistä varovaisuutta. Kaupunkiretkillä alle 2-vuotiaat ovat rattaissa. Käytämme aina päiväkodin ulkopuolella liikkuessamme huomioliivejä näkyvyyden lisäämiseksi. Puhumme retkellä käyttäytymisestä aina etukäteen.
Etupihalla on ulkovarasto, joka rajoittaa näkyvyyttä pihatielle, jolla liikkuu vieressä sijaitsevan Koskikodin vuoksi invatakseja. Tämän vuoksi etupihalle asennettiin aita ja ulkopuolelta lukittava portti, jotta vaaratilanteet saadaan minimoitua. Tämän jälkeen etupiha on myös selkeämmin päiväkodin pihaa ja on turvallisempaa laittaa vauvat nukkumaan ulos vaunuihin, kun ohitse ei kävele kuka tahansa. Aikuinen huolehtii alle 5-vuotiaat henkilökohtaisesti portista tien yli aidatulle pihalle. Yli 5-vuotiaat, joille vanhemmat ovat antaneet luvan, voivat mennä etupihalle odottamaan, mutta vasta kun heidän kanssaan on ensin yhdessä opeteltu säännöt pihalla olemisesta. Aikuisen pitää lisäksi olla varma, että kyseiset lapset ovat ymmärtäneet säännöt ja noudattavat niitä.
Turvalliset työskentelytavat opetellaan eri materiaalien yhteydessä pienryhmissä aikuisten opastuksella, esim. sakset, veitset, naulat. Leikeissä keskustelemme leikkitavoista ja säännöistä. Rikkinäiset lelut poistetaan käytöstä.
Tutut ja turvalliset ihmissuhteet omahoitajasysteemin avulla luovat luottamuksen syntymistä lapsen, perheen ja työntekijän välille. Lämmin ihmissuhde vaatii aikaa syntyäkseen. Harjoittelijoiden ja työllistettyjen lyhyempien työssäolojaksojen aikana lapset oppivat pikkuhiljaa tutustumaan vieraaseen ihmiseen ja tarvittaessa luottamaan häneen. Lapsen omaa rytmiä tutustumisen tahdissa kunnioitetaan.
Pelastus-dvd:n tekemisen kautta lapsille tulee tutuksi yleinen hätänumero ja yleisimmät pelastustaidot. Henkilökunta on käynyt lasten tapaturmien ensiapu-kurssin ja osa on suorittanut EA-1 ja EA-2. Jokaisessa päiväkodissa on lääkekaappi ja nimetty vastuuhenkilö (Jaana), joka huolehtii sen ajanmukaisesta sisällöstä. Keväisin, 11.2., harjoittelemme päiväkodista poistumista vaaratilanteissa. Hätänumerot ja terveyskeskusnumerot löytyvät henkilökunnan ilmoitustaululta ja puhelimen vierestä. Pyrimme kutsumaan visiitille säännöllisesti palomiehiä, poliiseja ja ambulanssin kuljettajineen.
Fyysistä koskemattomuutta opettelemme lapsiryhmässä päivittäin ja omien ja toisen rajojen kunnioittamista. Nukkumahetkellä silitämme niitä lapsia, jotka sitä toivovat.
Toteutamme vuosittain turvataitokasvatusta 5-6 –vuotiaille lapsille. Sallimme kaikkien tunteiden näyttämisen, mutta opetamme, ettei toista tai itseään saa koskaan vahingoittaa vaan esimerkiksi kiukusta puhutaan, kerrotaan mikä kiukuttaa ja mietitään millä kiukun saisi poistumaan. Kiukun voi kanavoida johonkin turvalliseen tekemiseen.
Päiväkotien johtajat vastaavat henkilökunnan työolojen turvallisuudesta. He varmistavat, että työntekijät ovat tietoisia ergonomisista työasennoista ja esimerkiksi oikeasta tavasta nostella lapsia. Vaaralliset tai rikkinäiset kalusteet poistetaan välittömästi.
Kaikki työntekijät ovat vastuussa hyvän ilmapiirin ylläpitämisestä. Toisten työntekijöiden henkiseen kiusaamiseen tai aliarvioimiseen pitää aina puuttua. Yhteisistä asioista ja mahdollisista sisäisistä ongelmista keskustellaan säännöllisesti kehittämisilloissa tai työnohjauksessa. Ensisijaisesti keskustellaan oman päiväkodin johtajan kanssa, joka tarvittaessa ottaa yhteyttä toiminnanjohtajaan, joka arvioi tilanteen ja pyytää arviointinsa mukaan apua ulkopuolisilta tahoilta, esim. työterveyshuollolta, työsuojelupiiriltä, työnohjaajalta.
Työntekijä ei saa tulla työhön päihtyneenä, jos näin tapahtuu päiväkodin johtaja tai vt johtaja on velvollinen heti poistamaan hänet työpaikalta.
Henkilökunta saattaa kohdata työssään väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyviä henkilöitä, esimerkiksi jonkun lapsen vanhempi voi tulla päihtyneenä hakemaan lastaan tai lähestymiskiellon omaava vanhempi voi pyrkiä voimaa käyttäen sisälle päiväkotiin, jotta näkisi lapsensa. Myös joku täysin ulkopuolinen saattaa yrittää tulla päiväkotiin voimakeinoin tai uhkaillen. Näitä tilanteita ennakoidaksemme työntekijöiden kanssa käydään aina perehdytysvaiheessa sekä tämän jälkeen säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa, läpi turvallisuusohjeet miten toimia ko. tilanteessa.
Päiväkodin ulko-ovi sijaitsee toisessa päässä huoneistoa keittiön läheisyydessä. Aina, kun joku tulee ulko-ovesta, ovelle menee joku henkilökunnasta vastaan. Keittiöstä on näköyhteys ovelle ja keittiössä on aina klo 15 asti joku henkilökunnasta. Mikäli tilanne tulijan suhteen alkaa tuntua hälyttävältä, ovella vastassa oleva pyytää sovitulla merkillä apua, jolloin lähinnä oleva tarvittaessa hälyttää puhelimella apua poliisilta ja varoittaa muita aikuisia. Uhkaavalta tuntuvaa henkilöä ei saa koskaan kohdata yksin. Jos sisälle pyrkivästä aiheutuu selvää fyysistä vaaraa ja keskustelusta ja neuvottelusta ei ole apua, niin päästetään henkilö sisälle, jotta oma turvallisuus ei vaarantuisi. Pyritään ohjaamaan hänet esim. ruokahuoneeseen. Tällä välin muut työntekijät pitävät kaikki lapset toisessa päässä taloa, kunnes tilanne on rauhoittunut tai poliisi tullut paikalle. Tarvittaessa aikuiset voivat johdattaa lapset ulos varauloskäyntejä käyttäen.
Jos on yksin töissä, esimerkiksi ensimmäisenä tai viimeisenä työvuorossa, on aina mikäli mahdollista poistuttava uhkaavasta tilanteesta ja yritettävä pitää lapset kauempana uhkaavasta henkilöstä. Lasten kanssa voi mennä esimerkiksi Mustikan tiloihin Kardinaalinkadulle tai läheiseen kunnan päiväkotiin, josta voi pyytää apua. Kännykkä pidetään myös ulkona mukana, jotta tarvittaessa voi hälyttää apua.
Mikäli kaikista toimenpiteistä huolimatta joku henkilökunnasta loukkaantuu, lähinnä oleva toinen työntekijä soittaa hälytyskeskukseen, pyytää muita työntekijöitä hoitamaan lapset ja on loukkaantuneen vieressä ambulanssin tuloon saakka ja tarvittaessa antaa ensiapua. Loukkaantuneelle järjestetään sairaalasta pääsyn jälkeen jälkihoitoa.
Päiväkodeissa on lukitut kaapit perheiden ja lasten tietojen säilyttämistä varten. Kaapit lukitaan aina työpäivän jälkeen. Lasten tai vanhempien henkilötietoja ei luovuteta ulkopuolisille ja yhteistyökumppaneillekin vain perheiden luvalla. Kaikkia työntekijöitä, työharjoittelijoita, opiskelijoita ja vapaaehtoistyöntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus päiväkodin ja perheiden asioissa.
Päiväkodissamme työskentelee 2 lähihoitajaa, 1 sosionomi-lto, 1 terveydenhoitaja, 1 sosionomi-opiskelija ja laitosapulainen. Toimintaa seurataan siis monelta näkökulmalta ja näin varmistetaan, että kaikkia osa-alueita seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Keskiviikkoisin pidettävien viikoittaisten henkilökuntapalaverien lisäksi pidämme henkilökunnan kehittämisiltoja 1-2 kertaa vuodessa ja perhetyöpalavereja n. kerran kuukaudessa. Epäkohdat ja toimimattomat käytännöt pyritään heti saamaan selvitettyä viikoittaisissa palavereissa samalla, kun suunnitellaan tulevan viikon toimintoja etukäteissuunnitelmien pohjalta. Kehittämisilloissa käymme läpi laajempia kokonaisuuksia, suunnittelemme uutta, arvioimme ja kehitämme vanhaa.
Työntekijöiden lisäksi toimintaa seuraa, arvioi ja kehittää sekä lapset että vanhemmat. Lasten mielipiteet saadaan arjessa heti tuoreeltaan yhteisissä keskusteluissa. Samoin vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin toiminnasta. Vanhempia pyydetään vuosittain täyttämään laadunseuranta-lomake, jossa he voivat arvioida toimintaa ja antaa palautetta sekä toimimattomista että toimivista käytännöistä. Työntekijät sekä päiväkodin johtaja täyttävät omat vastaavat lomakkeensa myös vuosittain. Vastauksista tehdään yhteenveto, joka kertoo meille ne epäkohdat joihin pitää puuttua sekä antaa positiivista palautetta niistä asioista, jotka toimivat hyvin.
Kaikki sateenkaari Kodon työntekijät ovat sitoutuneet yhteisesti sovittujen asioiden toteuttamiseen. Vuosittain jokaisen päiväkodin johtaja käy kehityskeskustelun jokaisen työntekijän kanssa henkilökohtaisesti. Kaikki johtajat käyvät kehityskeskustelun kaksi kertaa vuodessa hallituksen puheenjohtaja kanssa. Päiväkodeittain on mahdollisuus työyhteisötyönohjaukseen ja johtajille erikseen järjestettävään henkilökohtaiseen johtamisen työnohjaukseen.
Päiväkodit ovat kiinni 2-3 arkipäivää/vuosi, jolloin kaikki Sateenkaari Kodon työntekijät pääsevät yhdessä suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa.
v Sateenkaari Kodon toiminnasta vastaa vuosittain valittava hallitus.
v Päiväkotikohtaisesta työstä vastaa päiväkodin johtaja, joka vastaa myös siitä, että päiväkodissa työskentelee päivähoitolain asetusten mukainen henkilöstö.
v Tenavatunneilla käydään vanhempien kanssa laatukeskustelu.
v Kehityskeskusteluin seurataan yksittäisen työntekijän jaksamista ja hyvinvointia.
v Osana kehittämispäiviä arvioidaan yhteisesti Sateenkaari Kodon toimintaa.
v Perheiltä kerätään lukuvuosittain palautetta erillisellä kyselylomakkeella.
v Päivähoidon päättyessä perheiltä pyydetään kirjallinen palaute.
v Ulkopuolista arviointia saadaan opiskelijoilta ja työharjoittelijoilta sekä opinnäytetöin ja osallistumalla ulkopuoliseen kehittämistoimintaan.
Päivähoitopäivästä perhe saa tietoa osallistumalla lapsen päivään joko säännöllisesti tai silloin tällöin omien mahdollisuuksien mukaan.
v Yhteiset kuukausikirjeet kertovat ajankohtaisista asioista.
v Tenavatunnilla keskitytään lapsen ja perheen omiin asioihin.
v Vanhempainilloissa ja Meidän Muksut – laatuilloissa vaihdetaan ajatuksia ja toiveita isommalla porukalla päiväkotikohtaisesti.
v Päiväkodissa järjestetään myös lasten ja vanhempien yhteisiä harrastus- ja toimintaryhmiä, joihin osallistuminen on vapaaehtoista.
v Päiväkodin oma ilmoitustaulu kertoo tulevan viikon tärkeistä asioista; sieltä löytyy mm. ruokalista, retket, viikko-ohjelma …
v Perheen Päivä kokoaa kaikkien päiväkotien perheet ja työntekijät yhteen retkeilyn ja vapaa-ajan merkeissä. Tänä vuonna perheen päivää vietetään 23.8. Vepsässä.
v Vuosikokous kokoaa yhdistyksen jäsenet yhteen, hyväksyy vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen edellisestä vuodesta.
v Vuosikokous valitsee hallituksen jäsenet vuosittain ja heistä kummivanhemmat jokaiselle päiväkodille. Halikolon kummivanhempi valitaan ensimmäisessä vanhempainillassa syyskaudella.
v Hallituksen esityslistat ovat päiväkotien ilmoitustauluilla viikkoa ennen hallituksen kokousta ja pöytäkirjat kun hallitus on hyväksynyt ne.
v Joulun alla tehtävä lasten taidekalenteri kertoo vuoden tärkeistä tapahtumista ja muistuttaa yhteisesti sovituista asioista.
Tekeville sattuu, eikä kaikki aina suju niin kuin toivotaan.
Pääsääntö kaikkiin pulmiin on suora yhteydenotto oman päiväkodin henkilökuntaan tai siihen henkilöön, jota asia koskee. Yleensä se jo auttaa ja asia saadaan selvitettyä. Jos ei, niin seuraavaksi on hyvä puhua päiväkodin johtajan kanssa. Hän tuo asian tarvittaessa hallituksen mietittäväksi tai vanhempi voi itse ehdottaa asiaa hallituksen pohdittavaksi. Yhteystiedot löytyvät lopusta.
Vanhempainillat ovat tärkeitä paikkoja yhdessä vanhempien ja henkilökunnan kanssa miettiä toiminnan hyviä puolia ja kehittämistä vaativia asioita. Kaikki puutteet kannattaa rohkeasti tuoda esille, vain siten asiat voivat parantua. Hallituksessa on päiväkodeittain valitut kummivanhemmat, joille voi puhua asiasta, jota ei tohdi / osaa vielä tuoda isompaan keskusteluun. Kummivanhempi voi kuunnella ja omalta osaltaan tuoda asiaa hallitukseen. Hallituksen puheenjohtajalle voi myös aina soittaa, lähettää sähköpostia tai pyytää tapaamista omaan päiväkotiin. Vuonna 2007 hän on Henna Junttila, puh. 4730 577/ 040 7475 106 ja
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Varhaiskasvatussuunnitelma tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain toimintakauden alussa tammikuussa.
|
Päiväkodit 
