|
Kaikkien kuusivuotiaiden iso projekti esikouluvuotena on tutustua tulevaan kouluunsa ja sen aloittamiseen tarvittaviin taitoihin. Halutessanne olemme paljonkin yhteydessä lapsenne tulevaan kouluun.
KETUNPESÄN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA
JOHDANTO
Sateenkaari Koto oy:n esiopetussuunnitelma perustuu Turun kaupungin esiopetussuunnitelmaan sekä valtakunnallisiin esiopetussuunnitelman perusteisiin ja se on jatke Sateenkaari Kodon ry:n varhaiskasvatussuunnitelmalle.
Esiopetus on lapsikeskeistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista opetusta ja kasvatusta, jota lapsella on oikeus saada vuotta ennen oppivelvollisuuteen kuuluvan opetuksen alkamista. Esiopetuksen toiminta perustuu leikkien oppimiseen, myönteiseen yhdessäoloon ja tekemisen iloon. Lähtökohtana ovat lasten omat kokemukset ja lähiympäristö, josta edetään laajempiin kokonaisuuksiin. Vaihtelevalla ja luovalla toiminnalla saadaan aikaan oppimisen ja toiminnan ilo.
Esiopetuksessa tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä ja hänen omien edellytystensä mukaan tapahtuvaa oppimista ja kasvua. Tavoitteena on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksesta, suunnittelusta ja jatkuvasta kehittämisestä vastaa pedagogisen koulutuksen saanut henkilö; esiopettaja. Vaikka vastuu esiopetusryhmästä ja sen opetuksesta on esiopettajalla, ovat kaikki lasten kanssa työskentelevät osakasvattajia. Esiopetuksen onnistumisen lähtökohtana on aikuisten kasvattajayhteisö ja sen vuorovaikutus.
Esiopetuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on toimia ”siltana” varhaiskasvatuksen ja koulumaailman välillä. Koti, esiopetus ja koulu luovat yhdessä lapselle edellytykset turvalliseen ja joustavaan siirtymiseen esiopetuksesta alkuopetukseen. Esiopetus on kasvamista, elinikäiseen oppimiseen.
Tämä esiopetussuunnitelman päivitetty versio otetaan käyttöön 10.8.2010 Ketunpesän päiväkodissa.
1. esiopetuksen toiminta-ajatus ja ryhmän koostumus
Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Päiväkoti tarjoaa tähän turvallisen, virikkeellisen ja elämyksellisen esikouluympäristön, jossa lapsi leikkien ja kokemusten kautta oppii uusia asioita. Ketunpesän esiopetuksen lähtökohta on oppiminen leikin ja tutkimisen avulla lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden.
Lapsen tervettä itsetuntoa ja minäkuvaa vahvistetaan myönteisten oppimiskokemusten avulla ja tarjoamalla mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen. Lapsella on oikeus ihmetellä, erehtyä, saada vastauksia ja ennen kaikkea tulla kuulluksi. Vain itseensä luottava lapsi oppii tekemään itsenäisiä valintoja ja kantamaan vastuun itsestään ja valinnoistaan. Esiopetuksen tehtävänä on opettaa lapselle oppimisen ilo.
Teemme kasvatus- ja opetustyötä yhdessä vanhempien kanssa pyrkien huomioimaan lapsen yksilölliset tarpeet. Toimintamme perustuu avoimeen keskusteluun, yhteiseen tavoitteiden asetteluun ja toiminnan arviointiin. Apuna tässä käytämme Turun kaupungin Lapsen esiopetuksen suunnitelma -lomaketta.
1.1 Esiopetuksen arvoista
Toiminta on lapsilähtöistä; opitaan tekemällä, kokemalla, tutkimalla, seikkailemalla, arjessa elämällä ja arkielämän tilanteita hyödyntäen. Lapsi osallistuu toiminnan suunnitteluun sekä sen arviointiin. Toisena tärkeänä perusajatuksena on yhteisöllisyys. Vanhemmat ovat oman lapsensa parhaimmat asiantuntijat. Heitä pyritään kuulemaan avoimessa ilmapiirissä.
Sateenkaari Kodon vuoden 2010 teemana on ”Kuule mua” ja myös tämä näkyy esikoulun arjessa. Esimerkiksi esikoulun molemmat lukukaudet aloitetaan piirtämällä, mitä lapsi toivoo tämän puolen vuoden aikana tehtävän.
1.2 Esiopetuksen tavoite
Esiopetuksen tavoitteet rakentuvat Turun kaupungin esiopetussuunnitelman mukaisesti. Tarkoituksena on luoda luonteva jatke varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen.
Tavoitteena on lapsen myönteisen minäkuvan vahvistuminen. Lapselle annetaan valmiuksia ajattelun ja ongelmanratkaisun perustoimintoihin niin, että hänen oppimaan oppimisen taitonsa kehittyvät. Hän omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta edellytystensä mukaisesti. Leikin kautta oppiminen on keskeistä.
Lapsi saa harjoitella sosiaalisia taitojaan niin ikäistensä kuin pienempienkin kanssa. Esiopetusryhmällä on mahdollisuus osallistua mm. koko päiväkodin yhteisiin aamupiireihin, liikuntatuokioihin sekä retkiin, jolloin lapsi oppii aikuisen antaman tuen, ohjauksen ja mallin avulla toimimaan kaiken ikäisten ihmisten kanssa.
Lapsen luontaista intoa oppia uusia asioita tuetaan. Koko esiopetuspäivä pyritään luomaan oppimista tukevaksi. Esimerkiksi ulkoiluissa ihmetellään luonnon vuoden kiertoa ja ruokailuissa terveellisiä elämäntapoja. Sisältöaluejako ohjaa opettajan työtä.
2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
2.1 Leikki
Leikki on lapsen omaehtoisen oppimisen luontaisin ilmenemismuoto. Leikkitoimintojen kautta lapsi tutkii, kokeilee ja jäsentää omaa maailmankuvaansa.
Lapsen leikillä on hyvin tärkeä merkitys moniin lapsen elämän osa-alueisiin. Kielelliset, motoriset ja sosiaaliset taidon kehittyvät leikin myötä. Leikissä opetellaan erilaisia rooleja, harjoitellaan vuorovaikutustaitoja, yhteistyötä ja kanssakäymistä. Lapsi rakentaa sen kautta minäkuvaansa. Lapsessa syntyy halu suorittaa jotakin alusta loppuun. Hän haluaa selvittää miten asiat oikeasti ovat. Nämä ovat tärkeitä askelia matkalla oppimaan oppimisessa.
Aikuisen tehtävä on auttaa lasta kehittämään leikkiä eteenpäin antamalla leikille tilaa, aikaa ja rauhaa. Tärkeää on antaa mahdollisuudet luovuuteen. Aikuisen ensisijainen rooli on pedagogisesti havainnoida lapsia ja näin saada tietoa mm. lapsen kehityksen tukea tarvitsevista osa-alueista.
2.2 Yhteistoiminnallinen oppiminen ja ryhmän koostumus
Lapsella on oikeus tuntea itsensä hyväksytyksi ryhmässä ja saada tilaisuuksia turvallisesti ilmaista itseään. Opettajan tehtävä on tarjota mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn, oppimiseen ja kokemusten jakamiseen. Pienryhmissä ja pareittain opitaan pyrkimään yhteiseen tavoitteeseen. Näin opitaan arvostamaan ja kunnioittamaan toista ja huomataan, että erilaisia osaamisen alueita ja vahvuuksia tarvitaan. Toiminnan yhdessä suunnittelu, perustellut säännöt ja sopimukset sekä seuraukset omista valinnoista kasvattavat vastuuta, itseluottamusta ja aktiivisuutta.
Esiopetusryhmä koostuu vuoden päästä kouluun siirtyvistä lapsista sekä heitä vuotta nuoremmista pikkueskareista. He osallistuvat toimintaan oman ikä-, tieto- ja taitotasonsa mukaan.
2.3 Eheyttäminen, teema- ja projektityöskentely
Eheyttävä opetus muodostuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja maailmankuvaa laajentaviin sekä jäsentäviin sisältöihin. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon esiopetuksen eri sisältöalueet, jotka on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä. Opetuskokonaisuuksissa pyritään löytämään lapsille merkitykselliset asiat ja ottamaan lapset mukaan teemojen suunnitteluun.
Työtapoja määrittävät opetuksen tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus. Joka esikoulukuukaudelle asetetaan ryhmän oppimista edistävät tavoitteet, jotka näkyvät opettajan ryhmäkohtaisessa esiopetussuunnitelmassa. Kyseisiä asetettuja teemoja käsitellään monin eri tavoin. Esimerkiksi kierrätystä voidaan lähestyä, askarrellen, vieraillen ekotorilla, jätteenpolttolaitoksella, musiikin avuin ja mitä moninaisimmin tavoin. Tärkeää on löytää ryhmälle otollisin tapa oppia.
2.4 Oppimisympäristö
Hyvässä oppimisympäristössä vallitsee positiivinen, iloinen, avoin, turvallinen, rohkaiseva ja palkitseva ilmapiiri. Sen tulee tarjota tilaisuuksia tutkimiseen, kokeilemiseen, havaitsemiseen ja pohdintaan. Keskeistä on opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskeinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät.
Ketunpesän toimintaympäristö sisällä ja ulkona on laadittu kalustoltaan sekä välineistöltään sopivaksi varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisiä lapsia varten. Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota. Se tarjoaa lapsille tilaisuuden toteuttaa leikkejään ja liikunnan tarvettaan. Sisätiloissa havainto ja opetusvälineet, pelit, lelut ja muut tarvikkeet ovat lasten saatavilla. Esteettisesti miellyttävä oppimisympäristö luo viihtyisyyttä ja antaa lapselle hyvänolon tunnetta.
3. SISÄLTÖALUEET
3.1 Kieli ja vuorovaikutus
Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Esiopetuksessa pyritään tukemaan lapsen ajattelu, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä kielen avulla. Lasta kannustetaan puhumaan, kuuntelemaan ja perustelemaan. Hänelle luetaan, kerrotaan satuja ja tarinoita, runoja ja loruja. Heille annetaan kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitukseksi ja kirjoitus puhutuksi kieleksi. Tavoitteena on, että lapsi oppii mm. tunnistamaan suuraakkoset, kuulemaan alkuäänteitä sekä riimittelemään.
3.2 Matematiikka
Tärkeimpänä matematiikan opetuksen tavoitteena on luoda positiivinen asenne matematiikkaan. Aikuisen tehtävänä on liittää matematiikka luonnollisena osana muuhun toimintaan esimerkiksi liikuntaan, luonnossa tehtäviin tutkimuksiin, kädentaitoihin jne. Lasta ohjataan siis kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäiväntilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Näin pyritään tukemaan hänen ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Vuoden aikana läpi käydään mm. muodot, tangram, numerot 0-10, kymmenylitys, yksinkertaiset yhteen- ja vähennyslaskut sekä eurot.
3.3 Musiikki, taide, kädentaidot ja kulttuuri
Musiikki, taide ja monipuoliset kädentaidot johdattavat lapsen luovuuden maailmaan. Lapsi harjaantuu käyttämään mielikuvitustaan, hän oppii ilmaisemaan itseään, tekemään valintoja ja arvioimaan sekä ennen kaikkea hän saa itseluottamusta monien erilaisten elämysten ja kokemusten kautta.
Musiikin avulla pyritään tukemaan lapsen kokonaisvaltaista oppimista ja oman kehon hahmottamista liikkeessä ja rytmissä. Esiopetusryhmä osallistuu kaksi kertaa viikossa koko päiväkodin yhteiseen aamupiirin.
Taidekasvatuksen tavoitteena on tuoda taiteen maailma lasten ulottuville mahdollisimman monipuolisena ja kiinnostavana. Lapsen hienomotoriset taidot kehittyvät esikouluvuoden aikana, kun häntä ohjataan luovaan työskentelyyn moninaisilla materiaaleilla sekä kädentöillä.
Sateenkaari Kodon perinteitä noudattaen myös esikouluvuoden aikana lapsen kanssa vieraillaan erilaisissa kulttuurikohteissa: teattereissa, näyttelyissä, museoissa ym:ssa.
3.4 Ympäristö- ja luonnontieto
Ympäristökasvatuksen tavoitteena on, että lapsi kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. Esiopetuksessa opitaan mm. luonnonsuojelun alkeita, huolehditaan oman ympäristön siisteydestä ja turvallisuudesta. Vuoden aikana läpikäytäviä asioita ovat mm. kotiseutu, kotimaa sekä maapallo isompana kokonaisuutena. Lisäksi opetellaan jäsentämään aikaan liittyviä asioita; kellonajat, päivämäärä, vuorokausi, viikko, kuukausi sekä vuosi.
Myös liikennekasvatus; liikennesäännöt sekä turvallinen liikkuminen ympäristössä, nivotaan esiopetuksen arkeen.
3.5 Liikunta ja terveyskasvatus
Päivittäinen monipuolinen liikunta tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja motorisia perustaitoja. Esiopetuspäivä sisältää ns. spontaania liikuntaa. Lapsi kävelee puistoon, vierailukohteisiin ym., mahdollisuuksien mukaan ulkoillaan metsässä sekä muutenkin tuetaan lapsen luontaista liikkumisen tarvetta. Ohjatun liikunnan tulee olla leikinomaista ja iloista. Se mukailee vuoden kiertoa käyden läpi mm. yleisurheilun ja luistelun.
Lasta ohjataan myös huolehtimaan omasta hygieniastaan ja terveydestään. Hänen terveellisiä ruokailutottumuksiaan tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin.
3.6 Etiikka ja uskonto
Esiopetuksessa eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Lapsi opettelee ihmisten välisiä sosiaalisia taitoja lähes koko päivän ajan. Erityisesti painotetaan hyvien tapojen oppimista; oman vuoron odottamista, toisen huomioon ottamista ja anteeksipyytämistä.
Uskontokasvatuksessa kirkkovuoden suurimmat juhlapyhät huomioidaan. Ketunpesän oma seurakunnan kummitäti käy säännöllisin väliajoin pitämässä uskonnollisia toimintatuokioita. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatuksen tai osallistuu muuhun toimintaan päiväkodissa.
4. ARVIOINTI
4.1 Lapsen kehityksen havainnointi ja oppimisen arviointi
Arviointi on prosessi, jossa lapsi, huoltajat ja opettaja yhdessä osallistuvat lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen arviointiin sekä uusien tavoitteiden asetteluun. Arvioinnin painopiste on lapsen vahvuuksissa ja tapahtuu aina suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lapsen kehityksen ja oppimisen arviointi on välttämätöntä, jotta opettaja pystyy tekemään suunnitelmat niin, että ne vastaavat lapsen ikäkauden ja yksilöllisyyden mukaisiin haasteisiin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esikoulun alkaessa vanhemmat täyttävät yhdessä lapsensa kanssa Turun kaupungin esiopetuskäytännön mukaisesti pilvisivun, josta tulee ilmi lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja odotuksia esiopetusvuodelle. Kuluvan vuoden aikana opettaja arvioi lasta paitsi havainnoimalla leikkiä, dokumentoimalla lapsen tuotoksia myös täyttämällä havainnointilomaketta suunnittelutyön tueksi ja kouluvalmiuden arvioimiseksi. Keväällä näihin kaikkiin palataan ja mietitään yhdessä huoltajan kanssa toteutuivatko toiveet tai kaipaako lapsi mahdollisesti vielä jossakin asiassa harjoitusta.
Lisäksi Ketunpesän esiopetuksessa käy KELTO tekemässä KPT:n ja tarpeen vaatiessa keväällä 2011 kouluvalmiustutkimuksen.
Tärkeä osa koko arviointiprosessia on lapsen itsearviointi. Tämän tavoitteena on vahvistaa hänen tietoisuuttaan omasta oppimisestaan sekä kehittää itsetuntemustaan. Itsearviointi voi tapahtua esimerkiksi sanallisesti kasvun kansiota katselemalla tai piirtämällä naamoja ”arvioimme yhdessä oppimista” -lomakkeeseen. Koko esiopetuksen laadun arviointiin lapsen näkökulmasta käytetään ”Mitä mieltä” –laatupeliä.
Esiopetusvuoden päätteeksi lapset saavat Turun kaupungin esiopetustodistuksen.
4.2 Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen arviointi
Ensisijaisesti esiopetuksen opettaja tarkastelee opetuksensa suunnittelua ja toteutusta asetettujen tavoitteiden pohjalta; mitkä asiat ovat vaikuttaneet onnistumiseen tai olleet esteenä tavoitteiden saavuttamiselle jne. Myös päiväkodin muut työntekijät, vanhemmat sekä lapset arvioivat esiopetuksen onnistumista sekä tuovat keskustelujen avulla vinkkejä tulevaan toimintaan.
Opettajan tulee erityisesti arvioida myös omaa työskentelyään lapsiryhmässä. Miten hän suhtautuu lapsiin, kuuntelee heitä sekä sitä millainen vuorovaikutus ryhmässä vallitsee.
5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUS
Pienet esiopetusryhmät mahdollistavat hyvin erityistä tukea tarvitsevien huomioimisen opetuksessa sekä heidän mahdollisesti tarvitseman yksilöohjauksen. Yksilöohjaukselle asetetaan tavoitteen ja niihin pyritään mm. eriytetyin tehtävin. Lisäksi päiväkoti käyttää KELTOn palveluita sekä toimii tiiviissä yhteistyössä neuvolan tai muun vastaavan lapsella olevan erityistahon kanssa.
6. YHTEISTYÖ
6.1 Yhteistyö kotien kanssa
Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu. Muut palvelut tukevat kotikasvatusta. Oleellista on lasten, henkilöstön ja vanhempien avoin vuorovaikutus ja kasvatuksellinen kumppanuus. Kasvatuskumppanuus on eri osapuolten tasavertaista vuorovaikutusta, jossa vanhempien lapsensa tuntemus ja kotikasvatus sekä henkilökunnan erilainen pedagoginen tietotaito yhdistyvät.
6.2 Oppilashuolto
Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimisympäristö, edistää hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuolto tarkoittaa sitä, että lapselle tarjotaan moniammatillista tukea ja ohjausta. Päiväkodin oma oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran kuussa perhetyöiltoina.
6.3 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa
Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa toimii helposti, sillä useimmilla esiopetukseen tulevilla lapsilla on taustallaan jo hoitosuhde Ketunpesässä. Muualta hoidosta tulevilta pyydämme tarvittaessa tietoja aikaisemmasta päivähoitopaikasta.
Lapset tulevat esiopetukseen Ketunpesään Turun kaupungin eri osista. Mahdollisuuksien mukaan pyritään tekemään tutustumiskäyntejä lasten tuleviin kouluihin sekä pyritään informoimaan siellä olevista vanhempainilloista tuleville ekaluokkalaisille. Tarvittaessa esiopettaja voi myös vanhempien luvalla ottaa yhteyttä kouluun keskustellakseen esimerkiksi lapsen kouluvalmiudesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä asioista. Mikäli koetaan tarpeelliseksi esiopettaja osallistuu kunkin lapsen koulun oppilashuoltoryhmään.
7. ONGELMA- JA KRIISITILANTEET
Esiopetuksessa lapsia opetetaan kunnioittamaan toisia ihmisiä. Henkilökunnan tehtävänä on huolehtia, että kaikilla lapsilla on turvallinen hoito-, kasvatus- ja oppimisympäristö. Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi ja tilanteen muuttuessa vakavaksi myös vanhempia kanssa keskustellaan.
Tapaturman sattuessa lapsi ohjataan terveyskeskukseen saamaan ensiapua. Tapahtuneesta ilmoitetaan vanhemmille.
Päiväkodin henkilökunta huomioi myös perheessä tai muualla lapsen lähipiirissä ja ympäristössä tapahtuvat kriisitilanteet antaen lapselle mahdollisuuden keskustella ja mm. leikin avulla työstää tapahtunutta.
Päiväkodissa ennaltaehkäistään tai toimitaan tulipalo tai muissa erityistilanteissa pelastussuunnitelman mukaan.
|
Päiväkodit 
